Sanojen salat - Puheen ja kielen kehityksen neurologista taustaa

Puheen ja kielen kehityksen neurologinen tausta on kehitysiässä muodostuneissa monimutkaisissa hermoverkoissa. Tietyt aivojen osat ovat kehittyneet reagoimaan erikoisesti lajispesifisille äänille ja ymmärrettävälle puheelle. Aivoihin vastaanotetaan, siellä yhdistellään, talletetaan ja vertaillaan aistien välittämää tietoa. Puhuminen ja lukeminen edellyttävät eri keskusten synkronista, hyvin ajastettua yhteistoimintaa. Nykytekniikat ovat avartaneet tietämystämme näistä tapahtumista normaalitilassa ja erilaisissa häiriössä.

Eila Airaksinen

Jonotyöryhmää vetävä Mats Brommels: Varottava säännöstelykoneistoa, jolla vain torjutaan potilaita

- Terveydenhuoltojärjestelmän tehtävänä on ensisijaisesti huolehtia palvelujen saatavuudesta eikä saatavuuden rajoittamisesta. Hoitoindikaatioiden yhdenmukaistaminen voi helposti johtaa siihen, että syntyy säännöstelykoneisto, jota käytetään ennen kaikkea torjumaan potilaita: hoitoon päästetään vain ne, jotka täyttävät indikaatiot, sanoo professori Mats Brommels.

Suvi Sariola

Uusi jätepolitiikka ja terveys

EU:n ja muidenkin kehittyneiden maiden jätepolitiikat ovat ajautuneet kriisiin. Suomen tiheä kaatopaikkaverkosto on ajettu alas ja tilalle on tuotu keskitetyt kaatopaikkaratkaisut. Terveydenhuollon jätteiden erityispiirteet voivat nostaa kustannuksia tuntuvasti erityisesti taantuvilla haja-asutusalueilla. EU:n kaatopaikkadirektiivi pyrkii lisäämään eloperäisen materiaalin kierrättämistä voimakkaasti. Suomen kylmä ilmasto, yksittäisten jäte-erien pienuus ja koostumuksen vaihtelevuus sekä kompostointiteknologian ongelmat muodostunevat esteeksi laajamittaiselle biojätteen kierrättämiselle Suomessa. Mikäli vaihtoehdoista ei kyetä ajoissa keskustelemaan avoimesti ja asiallisesti voi edessä olla suuria ongelmia ja niukkojen resurssien tuhlaamista.

Mikko Paunio

Sairaanhoitaja lääkehoidon ja verensiirron toteuttajana - lupakäytäntö

Lääkkeen voi antaa erityisissä tapauksissa (infuusio- ja injektionesteet) vain tehtävään koulutettu ja riittävästi kokemusta omaava terveydenhuollon ammattihenkilö, jolle johtava lääkäri on antanut oikeuden edellä mainittujen lääkemuotojen antamiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa sairaanhoitopiirien erilaisista käytännöistä, jotka koskivat terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeutta lääkehoitoon erityisissä tapauksissa ja verensiirtoon. Kirjallinen lupa oli käytössä 95 %:ssa yksiköistä. Luvan myönsi eriasteinen lääkäri. Kuulustelu järjestettiin 60 %:ssa yksiköistä. Kuulustelun vastaanotti pääosin lääkäri.

Markku Mattila, Arja Isola

Miehen itusolujen apoptoosin säätely

28.6.2002 Helsingin yliopisto

Virve Pentikäinen

Normaalipaineisen aivonestekiertohäiriön diagnoosi, hoito ja hoidon tulokset

28.6.2002 Kuopion yliopisto

Sakari Savolainen

Indusoituvan typpioksidituotannon säätely makrofageissa

28.6.2002 Tampereen yliopisto

Riku Korhonen

Prolyyli-4-hydroksylaasin alfa(II) -alayksikön geenin rakenne hiireltä ja ihmiseltä

4.7.2002 Oulun yliopisto

Ritva Nissi

Varhaisen nivelreuman ennuste

2.8.2002 Helsingin yliopisto

Ritva Peltomaa

Lyhyesti: Kantasolut korjaavat verkkokalvon verisuonivaurioita

Kalifornialainen tutkijaryhmä on onnistunut ehkäisemään verkkokalvon verisuonten rappeutumista ruiskuttamalla luuytimen kantasoluja lasiaiseen. Tutkimuksessa käytettiin hiiriä, joiden retinaverisuonet rappeutuvat geenivirheen vuoksi jo nuorella iällä. Tutkijat olivat yllättyneitä siitä, että kantasolut osasivat hakeutua juuri vialliseen kohtaan. Tämä hakeutumistaipumus mahdollistaa solujen käytön maagisina luoteina, joihin voidaan ladata sopivia lääkkeitä, esimerkiksi verkkokalvon suonten liikakasvua hillitseviä tekijöitä.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa toivomisen varaa

Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on voimakas uusiutumistaipumus, jota voidaan oleellisesti vähentää mielialaa tasaavilla lääkkeillä. Viime vuosina aiheesta on julkaistu oppaita. Amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten psykiatrit hoitivat kaksisuuntaista mielialahäiriötä vuosina 1992-95 ja 1996-99. Molempina ajankohtina yli kolmannes potilaista ei saanut mielialaa tasaavaa lääkettä. Litiumin käyttö näytti vähenevän ja valporaatin käyttö lisääntyvän. Psykoosilääkkeiden määrääminen näytti lisääntyneen, ja useimmiten niitä määrättiin maanisille ja sekamuotoisesta häiriöstä kärsiville potilaille. Uusien psykoosilääkkeiden käyttö lisääntyi ja perinteisten väheni. Päätelmänä oli, että kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa on vielä paljon tehostamisen varaa.

Raimo Kr Salokangas

Mammografiaseulontakierrosten väli: 1, 2 vai 3 vuotta?

Suomen mammografiaseulonnassa rinnat kuvataan tavallisimmin kahden vuoden välein. Seulontakierrosten optimitaajuudesta on kuitenkin erilaisia käsityksiä, ja esimerkiksi Englannissa kansallinen terveyspalvelu (NHS) valitsi seulontakierrosten väliksi 3 vuotta. Englantilaiset ovat nyt julkaisseet tuloksia ensimmäisestä suuresta mammografiaseulonnan kuvausintervallia koskevasta satunnaistetusta tutkimuksesta.

Heikki Joensuu

Resistentin tuberkuloosin osuus Britanniassa pysynyt vakaana

Tuberkuloosin ikään kuin uusi tuleminen havahdutti kymmenisen vuotta sitten. Taustalla oli osin immuunikato mutta myös lääkeresistenssin paheneminen. Britit aloittivat vuonna 1993 kansallisen ohjelmansa asian saamiseksi kuriin. Tavoitteena oli koota tietoa kaikista Mycobacterium tuberculosis -kompleksiin (M. tuberculosis, M. bovis, M. africanum) sairastuneista (Mycobnet).

Hannu Puolijoki

Kliinikko, tunnistatko hepariinitromboosin?

Sekä fraktioimaton että fraktioitu hepariini aiheuttaa trombopeniaa, johon joskus paradoksaalisesti liittyy trombooseja. Ilmaantuvuudeksi on ilmoitettu 0,5-3 %, ja se lienee fraktioituja hepariineja käytettäessä pienempi kuin fraktioimattomia hepariineja käytettäessä. Tarkat kliinikot Yhdysvaltain Orlandosta raportoivat 14 potilaasta, joilla hepariinitrombopeniaan liittynyt tromboosi ilmaantui vasta päiviä tai viikkoja hepariinihoidon loputtua.

Robert Paul

Rakennusympäristö voi masentaa

Tietyllä alueella asuvien ihmisten mielenterveys on usein yhdistetty alueen väestön sosiaalis-taloudelliseen vaurauteen tai ihmisten yksilökohtaisiin tekijöihin. Vähemmän tiedetään siitä, onko asuinrakennuksilla ja niiden muodostamalla ympäristöllä vaikutusta mielenterveyteen. Englantilaiset tutkija paneutuivat tähän kysymykseen Pohjois-Lontoossa arvioimalla kahden kaupunkialueen rakennusympäristön arkkitehtonisen laatutason ja mittaamalla alueilla asuvan väestön depressiivisyyden.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Magnesiumiako astmaan?

Chestin pääkirjoituksessa tuodaan esiin huoli Internetin kautta saavutettavien hoito-ohjeiden tasosta. Esimerkiksi hakusanoilla asthma and magnesium löytyy yli 26 000 webbisivua, mutta sanoilla corticosteroids and asthma 17 400 ja anticholinergics and asthma vain 2 370 sivua. Siis magnesium näyttäisi olevan päivän sana astman hoidossa. Samassa numerossa on tutkimus akuutin astman hoidosta suoneen annetulla magnesiumilla, ja muutamassa aiemmassakin yhteenvedossa todennetaan magnesiumista tulevan apua huomattavaan astman akuuttiin vaikeutumiseen. Sileän lihaksen relaksoijana magnesium on tärkeä, mutta kaikilla astmaatikoilla ei sen puutteesta liene kyse. Niinpä pääkirjoituksen laatija suositteleekin häneltä neuvoa kysyvälle inhaloitavia steroideja eikä magnesiumvalmisteita, mutta jättää suoneen annettavan magnesiumin varalääkkeeksi vaikeisiin tilanteisiin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Skitsofrenia ja väkivalta - miten ehkäistä?

Lukuisat tasokkaat tutkimukset ovat osoittaneet, että skitsofreeniseen psykoosiin liittyy väkivaltaisuuden riski. Puhtaassa skitsofreniassa riski ei ole suuri, mutta kylläkin suurempi kuin keskimääräisväestössä. Alkoholin ja huumeiden samanaikainen käyttö lisää riskiä huomattavasti. Toisaalta skitsofrenia on suhteellisen harvinainen sairaus, joten skitsofreniapotilaiden tekemät väkivaltarikosten osuus on alle 10 % koko väkivaltarikollisuudesta. Paras keino vähentää skitsofreniaan liittyvää väkivaltaisuutta ja väkivaltarikollisuutta onkin hyvä ja pitkäjänteinen skitsofreniapotilaan hoito, varsinkin säännöllisen lääkehoidon varmistaminen ja aineiden väärinkäytön ehkäisy.

Raimo Kr Salokangas

Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (III) Kohtaustappavuus ja kuolemien ajoittuminen suhteessa oireiden ilmaantumiseen ja sairaalahoitoon Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sydäninfarktin kohtaustappavuutta ja sepelvaltimotaudin aiheuttamien kuolemien ajoittumista suhteessa oireiden ilmaantumiseen ja sairaalahoitoon työikäisessä väestössä kahdessa sairaanhoitopiirissä sydäninfarktin hoidon porrastukseen sovitetun aluejaon mukaan. Vakavien sepelvaltimotautikohtausten kohtaustappavuus pysyi jokseenkin ennallaan. Kuolemaan johtavista kohtauksista kaksi kolmannesta sattui ennen sairaalahoitoon ehtimistä. Havainto on haaste preventiivisten toimien kohdentamiselle ja ensihoidon järjestelylle. Sairaalahoitoon ehtineiden ennuste sen sijaan oli kohtuullisen hyvä. Uusintakohtausten vakavuutta ei lääkesuoja poista.

Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa

Alzheimerin taudin lääkehoitovasteen arviointi ja lääkekorvauslausuntojen laatiminen

Alzheimerin taudin lääkehoitona käytetään kolinergisesti vaikuttavia asetyylikoliiniesteraasin estäjiä. Lääkehoidon tehon arviointi perustuu potilaan tiedollisten ja toiminnallisten kykyjen sekä yleistilan muutosten monipuoliseen arviointiin. Lääkekorvauslausuntoa varten tarvitaan neurologian, geriatrian tai psykogeriatrian erikoislääkärin arvio potilaan tilasta. Lääkehoidon yleistyminen ja jatkohoidon siirtyminen perusterveydenhuoltoon vaatii käytännön lääkäriltä aiempaa laajempia tietoja Alzheimerin taudin lääkehoidon kliinisistä vaikutuksista, hoitovasteen arvioinnista ja hoidon toteutuksesta.

Tuula Pirttilä, Kari Alhainen, Timo Erkinjuntti

Lastenreuman lääkehoito

Lastenreuman hoidossa pyritään oireiden lievittämiseen ja pysyvien vaurioiden ehkäisyyn. Kipua ja jäykkyyttä lievitetään tulehduskipulääkkeillä ja tulehtunut nivel hoidetaan glukokortikoidi-injektiolla. Nivelvaurioiden syntymistä ehkäisevät parhaiten pitkävaikutteiset reumalääkkeet metotreksaatti, sulfasalatsiini ja etanersepti. Vaikeiden silmän värikalvotulehdusten hoitoon käytetään immunosuppressiivisia lääkkeitä. Lastenreuman lääkehoito kehittyy koko ajan, ja viime vuosina on laajempaan käyttöön otettu yhdistelmälääkkeet ja parina viime vuonna aivan uudenlaiset, ns. biologiset hoidot. On siis perusteltua syytä uskoa, että potilaiden ennuste on parantumassa.

Anneli Savolainen