Systeemisen skleroosin keuhkomuutoksista uutta tietoa

Systeeminen skleroosi, jonka monet paremmin mieltävät sklerodermaksi, on moniin elinjärjestelmiin iskevä sairaus. Pääpaino on toki ihossa ja sisäelimissä, mutta keuhkomuutokset eivät ole nekään harvinaisia. Tutkimusta näistä ei ole kovin paljon, mutta esimerkiksi nyt julkaistu tuore selvitys 80 potilaan keuhkomuutoksista osoittaa niissä esiintyvän luultua enemmän variaatioita, joilla voidaan arvioida myös olevan ennusteellista vaikutusta: epäspesifinen interstitiaalinen pneumonia (NSIP; tavallisempi) lienee ennusteeltaan parempi kuin ns. tavallinen interstitiaalinen pneumonia (UIP). Elossa olevien määrissä 10 vuoden kuluttua diagnoosista olivat 69 % ja 29 %. Potilaiden määrät tosin olivat aineistossa pieniä (62 ja 6).

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Koiraat kehityksen kärjessä

Koirailla ei ole viime aikoina mennyt oikein hyvin. Munasolun partenogeneettisessä hedelmöittämisessä on onnistuttu, ja kloonienkin sukupuoli voidaan vaihtaa helposti koiraasta naaraaksi. Yhdessä suhteessa koiraat ovat kuitenkin kiistatta naaraita edellä: heidän perimässään tapahtuu selvästi enemmän mutaatioita. Uusin ihmisen ja ihmisapinoiden soluilla tehty tutkimus osoittaa, että koiraiden mutaatiofrekvenssi on yli viisinkertainen naaraiden frekvenssiin verrattuna. Aika laiha lohtu tämä kuitenkin on ainakin meille ihmiskoiraille, sillä valtavan populaatiomme vuoksi riittävän suurta lisääntymisetua antavan mutaation syntyminen on lähes mahdotonta.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Aivotrauma altistaa itsetuhoisuudelle

Aivotraumaan liittyy runsaasti psyykkisiä oireita ja toimintakyvyn häiriöitä mutta kattavia selvityksiä aivovamman ja itsetuhoisuuden välisestä yhteydestä ei ole tehty. Australialaistutkimuksessa avohoidossa olevista aivotraumapotilaista 35 %:lla ilmeni toivottomuutta, 23 %:lla itsetuhoajatuksia ja 18 % oli tehnyt trauman jälkeen itsemurhayrityksen. Itsemurhaa yrittäneillä ilmeni runsaasti myös muita psykiatrisia häiriöitä. Traumaa seurannut toivottomuuden tunne ennakoi itsetuhoajatuksia ja ne puolestaan itsemurhayrityksiä. Sen sijaan trauman vaikeusaste tai sitä edeltäneet itsetuhon riskitekijät eivät ennakoineet trauman jälkeisiä itsemurhayrityksiä. Tutkimus osoittikin vakuuttavasti, että suurella osalla aivovamman kärsineistä ilmenee itsetuhoisuutta ja että aivovammapotilaiden hoidossa tulee erityisesti kiinnittää huomiota toivottomuuden tunteiden ja itsetuhoajatusten ilmenemiseen.

Raimo Kr Salokangas

Uskonnollisuus ja masentuneisuus iäkkäillä

Uskonnollisuus on kanava, mistä mielenterveyden ongelmista kärsivä saattaa etsiä tukea ja toivoa elämäänsä. Uskonnollisuus ei ehkä poista ongelmia, mutta se saattaa auttaa selviytymään niistä huolimatta. Turun seudulla tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka uskonnollisuus ei ollut yhteydessä ajankohtaisiin masennusoireisiin, oli uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen, raamatun lukeminen ja uskonnon subjektiivinen merkitys yleisempiä niillä, joilla oli jossain elämänvaiheessa todettu masennustila. Tutkijat arvelevat, että uskonnollisuuden merkitys elämässä korostuu koetun masennustilan jälkeen, vaikka näiden kahden välillä ei todettu riippuvuutta.

Timo Teinonen, Raimo Isoaho, Sirkka-Liisa Kivelä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 33/2002 Kommentteja

Perinnöllisen kolorektaalisyövän geenimuutokset

Perinnöllinen kolorektaalisyöpä jaetaan usein kahteen pääryhmään: polypoositauteihin ja periytyvään ei-polypoottiseen kolorektaalisyöpään. Yleisin polypoositauti on familiaalinen adenomatoottinen polypoosi (FAP) jonka osuus kaikista kolorektaalisyöpätapauksista on noin 0,1%, jos sukujen seuranta on hyvin organisoitua. Harvinaisempia polypoositauteja ovat juveniili polypoosi ja Peutz-Jeghers-oireyhtymä. Perinnöllinen ei-polypoottinen kolorektaalisyöpä, HNPCC (hereditary nonpolyposis colorectal cancer), selittää noin 2,0-5,5 % kolorektaalisyöpätapauksista. Periytyvälle suolistosyövälle altistavat geenit ovat tyypillisesti kasvurajoitegeenejä, tai kuten HNPCC-oireyhtymässä, DNA:n korjausmekanismeihin liittyviä geenejä.

Virpi Launonen, Lauri A. Aaltonen

Tulehduksellisten suolistosairauksien biologinen hoito

Tulehduksellisten suolistosairauksien (IBD) biologisena hoitona käytetään pro-inflammatoristen sytokiininen monokolonaalisia vasta-aineita ja yhdistelmägeenitekniikalla valmistettuja anti-inflammatorisia sytokiineja. Parhaita tuloksia on saatu tuumorinekroositekijä alfan (TNF-alfa) vasta-aineella (inflikisimabi), jolla saadaan hoitovaste noin kahdelle kolmasosalle vaikeaa Crohnin tautia sairastavista. Uusia vastaavankaltaisia immuunivasteen muuttajia on tulossa käyttöön lähiaikoina. Näiden lisäksi voidaan käyttää eläviä bakteerivalmisteita, probiootteja, joiden tarkoituksena on muuttaa suolen bakteeriflooraa siten, että se vahvistaa suolen omaa toleranssia ja vähentää vaaraa kroonisen tulehduksen käynnistymisestä ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta.

Seppo Niemelä

Verenpaine ja kognitiivinen toiminta

Dementia yleistyy ikääntyessä ja on suuri kansanterveydellinen ongelma, kun vanhusväestö jatkuvasti lisääntyy. Verenpainetasolla on merkitystä aivojen verisuonitukselle, ja verenpaineella voi olla merkitystä kognitiiviselle tasolle. Pitkittäistutkimusten mukaan hypertensio on dementian vaaratekijä. Dementia kehittyy kuitenkin hitaasti pitkällä aikavälillä. Verenpaine laskee lähellä dementian esiintuloa, eikä tässä vaiheessa todeta korrelaatiota verenpaineen ja kognitiivisen kapasiteetin välillä. Verenpaineen hoidon vaikutuksesta dementian ehkäisyssä tiedot ovat vielä niukat. Verenpainetaudin hoito vähentää kognitiivisen tason laskun vaaraa mahdollisesti enemmän apoE e4 alleelin omaavilla.

Aapo Lehtonen

Yli neljä miljoonaa norjalaista sai omalääkärin

Aurinko paistaa norjalaisille terveydenhuollossa tapahtuneiden laajojen organisaatiomuutosten jälkeen. Erikoissairaanhoito on siirtynyt valtion vastuulle, apteekkilaitos on lyhyen ajan sisällä muuttunut Euroopan liberaalimmaksi ja vuosi sitten tuli voimaan lakisääteinen omalääkärijärjestelmä (Fastlegeordning). Toivomuksena oli, että uudistus parantaisi hoidon saatavuutta ja lyhentäisi hoitojonoja. Tyytyväiset potilaat ja lääkärit toteavat näin myös käyneen!

Eva Oldinger

Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaan hoidon kehittämistyöryhmä - esimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä

HYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa on vuodesta 1998 lähtien toiminut kehittämistyöryhmä, jonka tehtävänä on pään ja kaulan alueen syöpäpotilaan hoidon kehittäminen ja laadun parantaminen. Tällainen moniammatillinen yhteistyö antaa lisäksi virikkeitä myös terveydenhuollon ammattilaisen oman toimenkuvan kehittämiseen, stimuloi eri ammattiryhmien välistä keskustelua ja tuo mielekkäällä tavalla esille kohdealueen kehittämistarpeita.

Antti Mäkitie, Marjo Lindberg-Kaita

Ajokyky ja päihderiippuvuus - kahden vuoden kokemukset arvioinnista terveyskeskuksessa

Ajokorttia ei saa antaa tai uudistaa hakijoille tai kuljettajille, jotka ovat riippuvaisia päihteistä tai jotka eivät pysty olemaan ajamatta päihtyneenä. Siilinjärvellä ja Maaningalla vuosina 1999-2000 päihderiippuvuuden arvioon ohjattiin 63 miestä ja 5 naista. Ajo-oikeutta puoltavan lausunnon sai noin kaksi kolmasosaa ajoluvan hakijoista. Arvion keskeytti viidennes koko kohdejoukosta. AUDIT-kyselylomake ja S-CDT osoittautuivat sovittujen hoitajan ja lääkärin tapaamisten ohella hyviksi apuvälineiksi arvioitaessa alkoholiriippuvuutta.

Veikko Viitasalo

Lyhyesti: Hyytymän katetri-imu tehokas sydäninfarktin hoidossa

Pallolaajennus on uhkaavan sydäninfarktin paras hoito. Valitettavasti sepelvaltimoa tukkivan suuren trombin hajottaminen voi olla joskus teknisesti hankalaa tai aiheuttaa haitallista hyytymän osien sirontaa suonen latvaosiin tukkimaan mikroverenkiertoa. Satunnaistetussa tutkimuksessa vertailtiin trombin poistoa uudella imukatetrilla perinteiseen pallolaajennukseen 66 infarktipotilaan hoidossa. Normaali verenvirtaus sepelvaltimoon voitiin palauttaa imukatetrilla 90 %:lle ja perinteisellä pallolaajennuksella 84 %:lle potilaista. ST-nousut korjaantuivat kuitenkin paremmin imukatetrihoidolla, mikä viittaa parempaan sydänlihaksen reperfuusioon. Hoitoon ei liittynyt komplikaatioita. Imukatetri on helppokäyttöinen pallolaajennushoidon lisävaruste, joka näyttää valikoiduissa tapauksissa parantavan tulosta.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Fluorokinolonien akillesjännehaitta

Fluorokinoloneille ominainen ja erikoinen haitta on akillesjänteen tulehdus ja jopa repeämä. Hollantilaiset tutkijat selvittivät parin miljoonan avohoitopotilaan terveystietokannasta fluorokinolonien ja akillesjännevaivojen yhteyttä. Kun tietoja korjattiin mm. iän, sukupuolen, steroidinkäytön, ylipainon ja muiden TULE-sairauksien suhteen, fluorokinolonien käytön havaittiin lisänneen akillesjännevaivoja vain yli 60-vuotiaille. Riski on erityisen suuri, jos käyttää kortikosteroideja samaan aikana. Riski suurenee vain itse käytön aikana, joten kyseessä on lääketoksinen ilmiö. Verrokkiväestön riskiin nähden riski on noin kolminkertainen.

Robert Paul

Akuutin otiitin diagnosointi - kuka osaa?

Lasten tavallisimman avohoitodiagnoosin teko ei ole helppoa. Kaikki asiantuntijat ovat sitä mieltä, että äkillinen välikorvatulehdus on kyseessä silloin, kun oireisella lapsella on välikorvassa eritettä. Mutta milloin sitä on? Kalifornialaisessa tutkimuksessa lastentauteihin erikoistuvat lääkärit tutkivat 43 pienen päivystyspotilaan korvat pneumaattisella otoskopialla. Samat korvat otoskopoi myös kokenut ja validoitu lasten korvalääkäri. Kaikille tehtiin myös tympanometria, jossa effuusion merkkinä pidettiin B-käyrää, A- ja C-käyrät luokiteltiin normaaleiksi. Parasenteesejä ei tehty.

Marjo Renko

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030