Lyhyesti: Ilmateiden kuivumisen esto akuutin astman hoidossa tärkeää

Ilmateiden kuivumisen on tiedetty olevan tärkeä taustavaikuttaja mm. rasitusastmassa. Astman pahenemisvaiheiden osalta ei ole luotettavaa tieteellistä kuvaa ollut tässä suhteessa käytössä, joskin yleinen dehydraatio on näissä tilanteissa tyypillistä. Toisaalta hengitysilman kostuttaminen on kuulunut akuutin astman hoitomenetelmiin vuosia, joskaan varsinaisissa suosituksissa asiaa ei useinkaan ole puitu. Nyt brittien 10 astmapotilaalla ja 19 verrokilla tekemässä selvityksessä akuutit astmaatikot olivat selvästi herkkiä kuivan ilman hengittelylle ja bronkokonstriktio voitiin toisaalta estää kosteuttamalla ilmaa. Kirjoittajat suosittavat hengitysilman kostuttamista, vaikka peräävätkin lisätutkimuksia.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Univajaus altistaa onnettomuuksille

Unettomuuden tai univajauksen aiheuttama väsyneisyys on vaikuttamassa 3-33 %:ssa liikenneonnettomuuksista. Krooninen unettomuus heikentää psykomotorista suorituskykyä. Australialaistutkijat vertasivat 571:n liikenneonnettomuuteen joutuneen autoilijan ja 588 verrokkiautoilijan väsyneisyyttä. Onnettomuusauton kuljettajat raportoivat enemmän väsymystä 24 tuntia ennen kolaria (riskisuhde 8,2) ja he olivat nukkuneet edellisenä yönä korkeintaan 5 tuntia useammin (riskisuhde 2,7) kuin verrokit. Lisäksi he olivat liikenteessä useammin (riskisuhde 5,6) aamuyöllä klo 2-5. Sen sijaan krooninen unettomuus ei ollut heillä yleisempää kuin muilla. Väsyneenä ajaminen varsinkin lyhyeksi jääneen yöunen jälkeen on vaarallista niin itselle kuin muillekin tiellä liikkujille.

Raimo Kr Salokangas

Pieniannoksinen ASA ulkuskomplikaatiopotilailla - uskallatko antaa?

Jos potilaalla todetaan Helicobacter pylori -infektio ja hän tarvitsee sydänprofylaksiana pieniannoksista ASA:aa, on kliinikko vaikean valinnan edessä, sillä sekä helikobakteeri että ASA altistavat potilaan maha-suolikanavan haavaumille. Hongkongissa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, vähentääkö protonipumpun estäjä lansopratsoli komplisoituneita ulkusresidiivejä tällaisilla potilailla.

Robert Paul

Nuorten nukkumistottumukset ja väsyneisyys vuosina 1984-98

Riittävän pitkän ja virkistävän yöunen merkitys korostuu erityisesti murrosikäisten fyysisen kasvun ja kehityksen aikana, jolloin unentarve on aiempaa suurempi. Länsimaissa nuorten yöunen pituus lyhenee kuitenkin jatkuvasti ja siitä johtuva väsymys vaikeuttaa mm. koulutyöskentelyä ja oppimista. Tutkimuksessa kuvataan 11-, 13- ja 15-vuotiaiden suomalaisnuorten nukkumistottumusten muutoksia 1980- ja 1990-luvuilla. Tulokset osoittavat, että nuorten nukkumaanmenoaika on myöhentynyt, yöuni on lyhentynyt ja aamuisin koettu väsymys on yleistynyt. Tulokset ovat haaste kouluille, uudelle terveystieto-oppiaineelle, kouluterveydenhuollolle ja nuorten vanhemmille.

Jorma Tynjälä, Jari Villberg, Lasse Kannas

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 30-32/2002 Kommentteja

Keuhkosyöpäpotilaan oireenmukainen hoito

Keuhkosyöpäpotilaalla on lähes aina keuhkoperäisiä oireita sekä kaikenkattava yleinen uupumus, joka heikentää selvästi elämänlaatua. Oireita voidaan lievittää riittävällä lääkityksellä, pysyvällä ja luottamuksellisella hoitosuhteella ja joskus esim. fysioterapialla. Jotkut syöpähoidot ovat potilaalle hyvin rasittavia ja oireenmukaisessa hoidossa tulisi erityisesti huolehtia siitä, ettei hoidosta ole enempää haittaa kuin siitä on odotettavissa hyötyä.

Kaija Holli

Lasten pneumokokkitautien ehkäisy rokotuksin

Pneumokokki aiheuttaa pikkulapsille noin 75 invasiivista infektiota, tuhansia keuhkokuumeita ja kymmeniätuhansia välikorvatulehduksia vuosittain. Infektio on yleisin alle 2-vuotiailla ja pelkästään terveydenhuollon kustannukset sen hoitamiseksi ovat kymmeniä miljoonia euroja. Pneumokokki-infektioiden ehkäisemiseksi on Yhdysvalloissa kehitetty konjugaattirokote, jonka suojatehoa on tutkittu myös Suomessa. Rokote on kuitenkin hinnaltaan kallis, mikä vaikeuttaa sen liittämistä yleisiin rokotusohjelmiin kaikkialla Euroopassa.

Pekka Nuorti, Hanna Nohynek, Terho Heikkinen, Heini Salo, Terhi Hulkko, Irma Koivula, Pekka Honkanen, Terhi Kilpi

Äidin päihdeongelma, vauva ja varhainen vuorovaikutus

Fertiili-ikäisten naisten lisääntynyt päihteiden käyttö näkyy myös äitiysneuvoloiden ja -poliklinikoiden työssä, vaikka edelleen osa ongelmallisesta päihteiden käytöstä jää tunnistamatta. Äidin päihderiippuvuus ei esiinny irrallisena, vaan tilanteessa on lähes poikkeuksetta kasaantuneena monia psykososiaalisia riskejä. Työntekijät kokevat ahdistusta vauvan selviytymisestä ja vaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi, jopa turhautumiseen ja toivottomuuteen asti. Toivottomuus on leimannut herkästi myös julkisen keskustelun sävyä. Liian vähälle huomiolle tuntuukin jäävän se tosiasia, että useimpien äitien kohdalla lapsen odottaminen merkitsee myös erityistä hoidollista mahdollisuutta, mikäli siihen on tarjota intensiivistä ja oikein suunnattua tukea hyvissä ajoin raskauden aikana.

Marjukka Pajulo, Tuula Tamminen

Miten potilas kokee tilanteen, jossa lähiterveysasemalle ei ole saatu lääkäriä? Kuvaus Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksen lääkärihoitaja-projektin alkuvaiheista väestön näkökulmasta

Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksessa käynnistettiin lääkärihoitaja-projekti. Projektin käynnistäjänä toimi taajamista etäällä olevien sivuterveysasemien lääkäripula. Hoitajatyövoimaa on ainakin toistaiseksi ollut maaseudulla paremmin saatavilla. Myös maakuntakeskuksen kupeessa olevalle pääterveysasemalle on lääkäreitä saatu selvästi helpommin. Päätettiin kehittää uutta toimintamallia, jossa hoitajan ja lääkärin väliseen työnjakoon tehdään muutoksia ja jossa kehitetään etäasiointimalleja.

Pekka T. Jaatinen, Petri Kiippa, Anne Tasanko, Riitta Vanhatalo

Raskaudenkeskeytykset 1990-luvulla Tutkimus Lohjan sairaanhoitoalueelta

Tämän tutkimuksen aineistona ovat kaikki viisivuotisjaksolla 1993-1997 Lohjan sairaanhoitoalueella tehdyt 633 raskaudenkeskeytystä. Keskeytysmäärä vaihteli vuosittain välillä 8,0-9,5 kohti 1 000:tta 15-44-vuotiasta alueen naista. Vuosina 1993 ja 1994 enemmistö keskeytyspotilaista oli parisuhteessa asuvia, kun taas vuodesta 1995 lähtien enemmistönä olivat ei-parisuhteessa asuvat. Noin kaksi kolmesta keskeytyspotilaasta oli ollut aiemmin raskaana, ja näistä keskimäärin joka viidennen edellinenkin raskaus oli päättynyt keskeytykseen.

Leena Forss-Latvala, Pertti Kekki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030