Vaikea sepsis on Suomessa harvinaisempi kuin muualla

Vaikean sepsiksen esiintyvyys on eri tutkimuksissa ollut 0,5-3 tuhatta asukasta kohden, mutta esiintyvyyttä ei ole tutkittu aikaisemmin prospektiivisesti Pohjoismaissa. Erilaisia tulehduksen välittäjäaineita, kuten high mobility group box-1 -proteiinia (HMGB1) ja endoteliaalista verisuonikasvutekijää (VEGF), on tutkittu vaikean sepsiksen vaikeusasteen ja hoidon tuloksen ennustamisessa. Pitkän ajan ennustetta yhdistettynä elämän laadun arviointiin voidaan pitää tärkeimpänä vaikean sepsiksen hoidon onnistumisen mittarina. Laatupainotteisia elinvuosia (quality-adjusted life years, QALYs) voidaan käyttää hyväksi kustannus-vaikuttavuusarvioinnissa.

Sari Karlsson

Neidonhiuspuu-uute ei ehkäise dementiaa

Neidonhiuspuu-uutteella eli Ginkgo biloballa ei ole dementiaa ehkäisevää vaikutusta, osoittaa Yhdysvalloissa tehty suuri tutkimus. Vuonna 2007 Cochrane-katsaus päätyi siihen, että uutteella saattaa olla lievää myönteistä vaikutusta dementoituneiden kognitioon ja toimintakykyyn, mutta näyttö on epäjohdonmukainen ja tutkimuksissa on metodologisia puutteita. Tutkimukset olivat pieniä.

Kaisu Pitkälä

Oikaisu: Bevasitsumabi lisää syöpäpotilaan trombiriskiä

Lääketieteen maailmasta -palstalla numerossa 50/2008 (s. 4414) oli virhe bevasitsumabia käsitelleessä referaatissa. Bevasitsumabia saaneilla potilailla oli laskimotukoksia 11,9 %:lla. Virheellisesti todettiin, että kontrollipotilaista vain 6,3 %:lla olisi ollut laskimotukoksia. Laskimotukosten määrä kontrollipotilailla oli 107 tukosta 1 083 potilaalla (n. 10 %). Bevasitsumabia saaneiden potilaiden riskikerroin saada laskimotukos kontrollipotilaisiin verrattuna oli referaatissa oikein (1,33, p < 0,001).

Beetasalpaajaa vain harkiten juuri ennen leikkausta

Beetasalpaajahoitoa ei yleensä kannata aloittaa leikkaukseen tulevalle potilaalle pelkästään leikkausriskin alentamiseksi, ilmenee nyt tehdystä tutkimusanalyysistä. Koska beetasalpaajat vähentävät sepelvaltimotautipotilaan sydäntapahtumien vaaraa, on niiden vaikutusta riskipotilaiden leikkauskomplikaatioihin selvitelty lukuisissa tutkimuksissa. Sydän- ja verisuonitapahtumat ovat varsin yleisiä suurten leikkausten yhteydessä etenkin iäkkäillä ja sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030