Dementiapotilaan hankalien käytösoireiden hoitomahdollisuudet

Valtaosalla dementiapotilaista on sairauden jossain vaiheessa psykiatrisia tai käytösoireita. Masennus liittyy taudin alkuvaiheeseen ja harhat sekä aggressiivisuus pidemmälle ehtineeseen dementiaan. Nämä oireet vaikuttavat usein ratkaisevasti omaisten jaksamiseen. Potilaiden hoidossa käytetään nimenomaan dementiapotilaille suunnattuja käyttäytymistä muokkaavia psykoterapiamuotoja sekä lääkehoitoa. Uusilla masennuslääkkeillä ja toisen polven psykoosilääkkeillä on huomattavasti vähemmän haitallisia sivuvaikutuksia kuin vanhemmilla valmisteilla, joten niiden hyöty-haittasuhde on paljon aikaisempaa parempi.

Esa Leinonen, Maire Santala

Tunteet, mitä ne ovat, mistä ne tulevat, mitä ne merkitsevät ihmisen mielenterveydelle ja sairaudelle

Tunteet ovat itsekokemuksemme perustassa, ne synnyttävät ja muokkaavat representaatiomaailmaamme, antavat merkityksiä henkilökohtaisille kokemuksillemme. Tunteet kehittyvät affekteista, jotka ovat tiedostamattomia, mielen ja ruumiin rajalla olevia ilmiöitä. Ruumiilliset ilmaisumme, käyttäytymisemme, oireemme ovat niihin johtolankoina. Psyykkinen työ ja turvautuminen tunteisiin on paras suojamme elämän ahdinkotiloissa. Jos tämä ei ole mahdollista, käytämme kehityksellisesti eri tasoisia suojautumismekanismeja.

Pirkko Siltala

Potilasasiakirjat valvonnan näkökulmasta

Asiakkaiden oikeusturvan näkökulmasta ajankohtaisia haasteita terveydenhuollossa ovat asiakaspalautteen käsittelyn organisoiminen osaksi jatkuvaa laatutyötä, lainsäädännön edellyttämä hyvä tiedonhallintatapa sekä potilasasiamiesjärjestelmän kehittäminen. Potilasasiakirjojen laadun myötä kehittyvät hyvä hoito, potilaan turvallisuus ja henkilökunnan sekä potilaan oikeusturva. Asioiden ajatteleminen asiakasnäkökulmasta auttaa monessa asiassa. Palvelun tuottajan näkökulmasta eräs tunnustettavia tosiseikkoja on, että kaikessa inhimillisessä toiminnassa tapahtuu virheitä.

Esa Koukkari

Lyhyesti: Oikean kammion toimintakin tärkeä sydäninfarktipotilaalle

Vasemman kammion pumppaustoiminnan heikkeneminen on tärkeä huonon ennusteen merkki sydäninfarktin jälkeen, mutta oikean kammion merkityksestä ei ole juurikaan tietoa. Niinpä oikean kammion toiminta arvioitiin kaikukardiografialla suuren vajaatoimintatutkimuksen yhteydessä yli 400 osallistuneelta infarktipotilaalta, joilla kaikilla oli merkittävä vasemman kammion toimintahäiriö (ejektiofraktio alle 40 %). Oikean kammion toiminta ei korreloinut lainkaan vasemman kammion toimintaan, mutta se ennusti merkittävästi (p < 0,0001) kuolleisuutta ja sydämen vajaatoiminnan kehittymistä noin neljän vuoden seurannan aikana. Näyttää siltä, että oikean kammion toimintaan kannattaa kiinnittää entistä enemmän huomiota kaikukardiografian yhteydessä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Bakteerit aiheuttavat heinäsirkkojen parveilun

Miljardien yksilöiden muodostamina pilvinä leviävät heinäsirkkaparvet voivat muutamassa päivässä tuhota viljasadon jopa satojen neliökilometrien alueelta. Parveilu käynnistyy, jos heinäsirkkapopulaation tiheys suurenee tietyn rajan yli. Tällöin sirkoille kasvaa normaalia pidemmät siivet ja niiden käytös muuttuu tuhoisin seurauksin. Muutos johtuu sirkkojen ulosteisiin erittyvistä feromoneista, joita niiden suoliston bakteerit tuottavat. Steriileissä olosuhteissa pidetyt sirkat pysyvät rauhallisina tiheinäkin populaatioina. Eipä olisi uskonut, että bakteereilla on sormensa pelissä tällaisessakin ilmiössä.

Matti Viljanen

Akarboosi ehkäisee aikuistyypin diabetesta

Aikuistyypin diabetesta edeltää heikentynyt glukoosinsieto. Kansainvälisessä monikeskustutkimuksessa, jossa myös Suomi oli mukana, selvitettiin, voidaanko akarboosilla estää tai siirtää diabeteksen puhkeaminen henkilöillä, joiden glukoosinsieto on heikentynyt. Akarboosi estää ohutsuolessa alfaglukosidaasientsyymien toimintaa; nämä entsyymit pilkkovat ravinnon hiilihydraatteja monosakkarideiksi. Näin hiilihydraattien pilkkoutuminen ruoansulatuskanavassa viivästyy tai estyy, jolloin hiilihydraateista vapautuvan glukoosin imeytyminen verenkiertoon hidastuu ja vähenee. Loppuanalyysiin saatiin 1 368 potilasta, joista puolet oli käyttänyt lumetta, puolet 100 mg akarboosia kolme kertaa vuorokaudessa aterioiden yhteydessä. Tutkimus kesti niin kauan, että kaikki potilaat olivat käyttäneet akarboosia tai lumetta vähintään 3 vuotta.

Robert Paul

Depression riskitekijät erilaisia lapsuusiässä ja aikuisena

Viime aikoina on ilmestynyt tutkimuksia, joissa kartoitetaan mielenterveyshäiriöiden varhaista ilmaantumista. Uudessa-Seelannissa tehdyssä valikoimatonta syntymäkohorttia seuraamalla selvitettiin masennuksen esiintymistä lapsuudessa (11, 13 ja 15 vuoden iässä) ja aikuisuudessa (18, 21 ja 26 vuoden iässä). Luotettavat tiedot saatiin 998 tutkittavalta, jotka jaettiin neljään ryhmään: 1) lapsuudessa masennukseen sairastuneet mutta aikuisiässä terveet (n = 21), 2) vasta aikuisiässä sairastuneet (n = 314), 3) lapsuus- ja aikuisiässä masennusta sairastaneet (n = 34) sekä 4) koko ajan masennuksen suhteen terveet (n = 629).

Raimo Kr Salokangas

Nenähuuhtelu ei riitä alahengitysteiden arviointiin kosteusvaurioaltistuksissa

Kuopiolaiset ovat selvittäneet monipuolisesti kosteusvaurioiden merkitystä terveydentilalle. Purokivi ym. ovat tutkineet asiaa nimenomaan kosteusvaurion kärsineen koulun (n = 37) ja verrokkikoulun opettajien (n = 23) oireiston ja löydösten kannalta. Ideana oli selvittää, voidaanko kajoamattomilla tutkimuksilla kuten indusoidun ysköksen eri solujen ja sytokiinien (mm. IL-4, IL-6,TNFalfa) tutkimisella, uloshengitysilman typpioksidin määrityksellä (NO) tai nenähuuhtelunäytteen analyysillä päästä luotettavaan diagnostiikkaan. Aiemminhan diagnostiikka varsinkin alahengitysreiden osalta on perustunut varsin kajoavaan tekniikkaan kuten bronkoalveolaarihuuhteluun ja keuhkoputkien tai kudoksen biopsioihin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Uutta toivoa selkärankareuman hoitoon I

Koska TNFalfa saattaa liittyä ankyloivan spondyliitin taustaan, tutkittiin Saksassa infliksimabin vaikutusta taudin kulkuun. Vaikeasti tai keskivaikeasti oirehtivista 35 potilaasta puolet sai lumeruiskeen, puolet infliksimabia suoneen (25 mg/kg) seurannan alussa sekä kahden ja kuuden viikon kuluttua. Seurantaa kesti kolme kuukautta. Infliksimabi toi merkitsevää lievitystä taudinkuvaan niin potilaan kuin lääkärinkin mielestä. Väsymys, selkäkipu, nivelkipu- ja turvotus, aamujäykkyys ja jänneinsertioiden kipu lievenivät merkitsevästi jo ensimmäisen injektion jälkeen. Lasko- ja CRP-arvo laskivat merkitsevästi. Kolme potilasta joutui keskeyttämään infliksimabihoidon haittavaikutuksen takia (leukopenia, imusolmuke- ja pernatuberkuloosi, keuhkojen granulomatoottinen yliherkkyysreaktio). Vaikeahoitoiseen tautiin näyttää saadun uusi, joskaan ei täysin vaaraton hoitovaihtoehto.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030