Stressi ja astma - verkko tihenee

Yllä olevalla otsikolla tarkastelee arvostetun lehden pääkirjoittaja astman ja stressin välistä yhteyttä. Kimmokkeena on samasta numerosta löytyvä alkuperäistyö, jossa todettiin 20 nuorella lievää astmaa sairastavalla college-opiskelijalla useiden sairauden aktiivisuuteen viittaavien merkkiaineiden tasojen nousua koestressin yhteydessä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Ylipaino vaikuttaa pallolaajennuksen ja ohitusleikkauksen tulokseen

Yli 3 600 potilasta käsittäneen BARI-tutkimuksen jälkianalyysien mukaan ylipainolla on merkitystä sepelvaltimotaudin ka-joavan hoidon komplikaatioihin ja tulokseen. Yllättäen ylipaino vähensi merkittävästi pallo- laajennuksen sairaalavaiheen komplikaatioita, mutta ei vaikuttanut mitenkään ohitusleikkauskomplikaatioihin. Viiden vuoden seurannassa ylipaino ei vaikuttanut pallolaajennusryhmän ennusteeseen. Huomattava ylipaino (BMI > 30 kg/m2) lisäsi sen sijaan ohitusleikkauksella hoidettujen potilaiden kuolleisuuden 3-5-kertaiseksi.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Liikenneonnettomuus aiheuttaa pitkään jatkuvia stressioireita

Englantilaisessa tutkimuksessa tehtiin yleissairaalan ensiapuun vuoden aikana tulleille 1 148 liikenneonnettomuuspotilaalle alkuvaiheen selvittelyt ja seurantatutkimukset 3 ja 12 kuukautta hoidon jälkeen. Valtaosa vammoista (61 %) oli lieviä. Vuoden kuluttua suuria fyysisiä onnettomuuden aiheuttamia seuraamuksia raportoi 45 % ja psykiatrisia seuraamuksia 32 % tutkituista. Muut kuin fyysisiin vammoihin liittyneet tekijät ennakoivat potilaiden selviytymiseen liittyviä ongelmia. Tutkijat päättelevätkin, että liikenneonnettomuuteen joutuneiden ennuste on huomattavasti vamman perusteella ennakoitua huonompi. He ehdottavatkin, että onnettomuuspotilaiden kliinistä hoitokäytäntöä tulisi muuttaa ja hoidossa tulisi ottaa huomioon myös sosiaaliset ja (vakuutus)oikeudelliset tekijät.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Budesonidisumute keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa

Nebulisaattorilla annettua hengitettävää kortikosteroidia budesonidia on kokeiltu hoitona akuuttiin astmaan, ja nyt selviteltiin, auttaisiko se myös keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidossa. 71 potilasta sai 2 mg budesonidia nebulisaattorilla kuuden tunnin välein, 62:lle annettiin 30 mg prednisolonia 12 tunnin välein ja 66:lle lumelääkettä kolmena ensi vuorokautena. Perushoitona kaikilla oli nebulisaattorilla annettava beeta2-agonisti, ipratropiumbromidi, antibioottihoito ja lisähappi. Lääkitystä saaneilla todettiin mm. FEV1-tason lievää (0,10-0,16 l) nousua lumelääkettä saaneisiin nähden, mutta aktiivihoitojen kesken ei merkitsevää eroa havaittu. Budesonidin etuna oli vähäisemmät systeemiset vaikutukset. Tutkijat päätyivätkin suosittamaan nebulisoitavaa budesonidia suun kautta annettavan kortisonin vaihtoehdoksi ilman asidoosia esiintyvässä COPD:n pahenemisvaiheessa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lieväkin kehitysvammaisuus altistaa tunne-elämän häiriöille

Englantilaisesta syntymäkohortista selvitettiin lievästi kehitysvammaisten (ICD-10: F70) mielenterveyttä 36 ja 43 vuoden iässä. Tutkittavista 20-22 % sai eri tutkimuskerroilla ahdistuneisuus- tai mielialahäiriön piiriin kuuluvan psykiatrisen diagnoosin, kun vastaavat osuudet vertailuryhmässä olivat 5-6 %. Ero ei selittynyt sosiaalisista tekijöistä, jotka nekin olivat kehitysvammaisilla heikommat. Syyt lievästi kehitysvammaisten lisääntyneeseen mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden riskiin ovat epäselvät, mutta näiden häiriöiden toteamiseen ja aktiiviseen hoitoon tulisi kiinnittää riittävästi huomiota.

Raimo Kr Salokangas

Reumatekijän syntymisen mekanismit selviämässä

Reumatekijä on elimistön omiin IgG-molekyyleihin kohdistunut vasta-aine, jota ilmaantuu erityisesti nivelreumassa mutta myös monissa muissa autoimmuunitaudeissa ja ohimenevästi myös akuuteissa infektioissa. Vaikka reumatekijä on tunnettu jo vuosikymmeniä, sen syntymekanismit ovat pysyneet immunologian tutkijoille suurena mysteerinä.

Matti Viljanen

Pään vammat altistavat myös masennukselle

Amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin toisen maailmansodan aikana sairaalaan joutuneiden veteraanien masennustiloja suhteessa heidän sairauksiinsa (päävammat, muut haavoittumiset ja pneumonia). Veteraanit haastateltiin runsaat 50 vuotta sairaalahoidon jälkeen ja haastattelussa selvitettiin mm. elinaikaiset masennukset. Dementoituneet suljettiin tutkimuksen ulkopuolelle.

Raimo Kr Salokangas

MS-potilaiden beetainterferonihoito TYKS:ssa 1995-2001

Tutkimuksessa tarkasteltiin TYKS:n neurologian klinikan hoidossa vuosina 1995-2001 olleiden MS-tautia sairastavien potilaiden beetainterferonihoidon toteutumista. Yhteensä 115 interferonihoidon aloittaneesta potilaasta 11 vaihtoi lääkevalmisteen toiseen ja 24 keskeytti hoidon. Beetainterferoni vähensi pahenemisvaiheiden ja kortisonipulssihoitojen määrää alle puoleen verrattuna hoitoa edeltävään aikaan. Tämän tutkimuksen perusteella arvioituna TYKS:n neurologian klinikassa interferoni-hoitoa tarvitsevat ja siitä eniten hyötyvät MS-tautipotilaat pääsivät beetainterferoni-hoidon piiriin ja sillä saavutettiin toivottu hoitovaste.

Mervi Oikonen, Juha-Pekka Erälinna

Masennuspotilaan toimintakyvyn arviointi

Masennustila on ny-kyään Suomessa merkittävin toiminta- ja työkyvyttömyyttä aiheuttava mielenterveyden häiriö. Artikkelissa esitetään, miten WHO:n ICF-järjestelmä ja Amerikan psykiatriyhdistyksen DSM-IV-järjestelmään kuuluva SOFAS-arviointiasteikko voidaan yhdistää arvioitaessa masennuspotilaan toimintakykyä. Artikkelin tarkoituksena ei ole toimia B-lausuntojen perusteella tehtävien ratkaisujen tulkintaohjeena vaan pikemminkin parantaa masennuspotilaiden toiminta- ja työkyvyn arviointia, päätösten tasoa ja potilaiden oikeusturvaa.

Pertti Heikman, Heikki Katila, Kimmo Kuoppasalmi

Muistihäiriö: normaalia ikääntymistä vai dementiaa?

Lievä ajattelutoimintojen muutos on ikääntymisessä normaalia. Muistivaikeudet voivat kuitenkin olla merkki dementiaa aiheuttavasta sairaudesta, vaikka arkielämän selviytyminen ei vielä olekaan heikentynyt. Neuropsykologisilla testeillä pystytään toteamaan ns. lievä kognitiivinen heikentyminen (MCI), joka varsin suurella todennäköisyydellä ennakoi dementiaa. Muistivaikeuksista kärsiviä ikääntyneitä tuleekin terveydenhuollossa seurata nykyistä tarkemmin. Siten dementian hoito päästään aloittamaan riittävän varhain ja pystytään vähentämään sairauden aiheuttamia haittoja lääkityksellä sekä potilaiden neuvonnalla ja omaishoidon tukitoimilla.

Hilkka Soininen, Tuomo Hänninen

Virusinfektiot raskauden aikana

Raskaudenaikaisen virustulehduksen tekee ongelmalliseksi viruksen mahdollinen siirtyminen sikiöön tai vastasyntyneeseen. Sikiön ennusteen kannalta vaarallisimpia ovat teratogeeniset virukset, jotka saattavat infektoida sikiön kohdussa hematogeenisesti äidin viremian seurauksena. Näistä suuri osa kuuluu herpesvirusten ryhmään. Myös parvovirus saattaa päästä sikiön puolelle raskauden aikana, ja vaikka se ei olekaan teratogeeninen, se saattaa aiheuttaa sikiön kuolemaan johtavan anemian. Virustulehdukset, tärkeimpinä sukuelinherpeksen lisäksi hepatiitit B ja C sekä HIV, saattavat tartuttaa vastasyntyneen myös synnytyksen yhteydessä kontaktista emättimen eritteisiin tai äidin vereen.

Anna Alanen

Oliiviöljyn terveysvaikutuksia ei tunneta riittävästi EU kampanjoi jo seitsemännen kerran oliiviöljyn puolesta

Välimeren maiden ruokavalio on vuosisatoja vanha perinne. Sillä on todettu olevan monia suotuisia terveysvaikutuksia; se vähentää mm. riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Etelä-Euroopan ruokavalio sisältää runsaasti vihanneksia, hedelmiä, perunoita sekä viljatuotteita, ja oliiviöljy on tärkeä osa päivittäistä ravintoa. Oliiviöljyn kertatyydyttymättömät rasvahapot saattavat vähentää mm. rintasyöpäriskiä ja sen sisältämät antioksidantit, E-vitamiini ja flavonoidit, suojaavat elimistöä hapettumisen haittavaikutuksilta.

Ulla Toikkanen

EU:n oliiviöljykampanja ulottuu kaikkiin jäsenmaihin

Johtava hallintovirkamies Hannu Lovén Euroopan komission maatalouden pääosastolta kertoi, että EU:lla on nyt menossa kaikissa jäsenmaissa seitsemäs kampanja, joka tekee oliiviöljyä tunnetuksi.

Suomalaiset syövät vielä liikaa kovia rasvoja

Vaikka suomalaiset ovat oppineet vähentämään ruoassaan rasvan määrää, kuuluu suomalaisten ruokapöytiin edelleen liikaa kovia rasvoja. Dosentti, tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Oy:stä sanoi, että suomalaisten pitäisi käyttää ravinnossaan enemmän kasviöljyjä.

Liikkumisresepti - lääkärin työkalu ja yhteistyöhanke terveysliikunnan lisäämiseksi

Fyysisen aktiivisuuden lisääminen on tärkeä osa monien sairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Lääkäreiden antaman suunnitelmallisen neuvonnan on todettu lisäävän vähän liikkuvien potilaiden viikoittaisen liikunnan määrää. Näistä syistä terveysjärjestöt ovat käynnistäneet Liikkumisresepti-hankkeen, jonka tavoitteena on laatia lääkäreiden antaman neuvonnan avuksi reseptilomake sekä tuottaa neuvontaa tukevaa koulutusta ja materiaalia. Lisäksi tavoitteena on parantaa potilaiden liikuntamahdollisuuksia kehittämällä terveydenhuollon ja liikuntatoimen välistä yhteistyötä kunnissa. Pilottihankkeessa liikkumisreseptin todettiin soveltuvan liikuntaneuvonnan apuvälineeksi lääkärin vastaanottotoiminnassa.

Seppo Miilunpalo, Minna Aittasalo

Terveyspalveluista valittaminen on vaikeaa

Potilaalla on oikeus valittaa tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä sekä kohtelusta. Potilaiden negatiiviset asenteet sekä riittämätön tietämys erilaisista tyytymättömyyden ilmaisukeinoista vaikeuttavat merkittävästi terveyspalveluista valittamista. Potilaiden itsetuntoa terveyspalvelujen käyttäjinä tulisi vahvistaa niin, että he uskaltaisivat tuoda näkemyksensä julki suoraan lääkärille silloin, kun he kokevat saaneensa huonoa palvelua. Potilaille tulisi antaa enemmän tietoa erilaisista tyytymättömyyden ilmaisumahdollisuuksista, sillä muutoin monipuoliset valitusmahdollisuudet jäävät potilaiden ulottumattomiin.

Helena Tuorila

Lääkärinä kilpaurheilussa: kielletty harrastus vai valistamista parhaimmillaan?

Huippu-urheilussa on pyrkimys parantaa suorituskykyä, joskus jopa kielletyin keinoin. Farmakologisen tietämyksen lisääntyessä on myös dopingaineiden ja menetelmien kirjo lisääntynyt. Urheilijoiden parissa työskentelevän lääkärin on tiedostettava vastuunsa ja velvollisuutensa ja toimittava eettisesti kestävällä tavalla. Urheilulääkärin pitää kaikessa toiminnassaan tinkimättömästi vastustaa dopingia ja toimia aktiivisesti antidopingtyössä.

Tommi Vasankari

Indusoitu yskösnäyte astmassa, astman kaltaisesti oireilevilla sekä keuhkoahtaumataudissa

8.2.2002 Helsingin yliopisto

Paula Rytilä

Vanhuusiän yleisimpien aivosairauksien perinnölliset riskitekijät

15.2.2002 Helsingin yliopisto

Liisa Myllykangas

Kromosomin 8 ja onkogeeni c-mycin molekyyligeneettisiä tutkimuksia rintasyövässä

1.3.2002 Tampereen yliopisto

Jaana Rummukainen