Keuhkoembolian diagnosointi ei ole helppoa syvän laskimotromboosin yhteydessäkään

Ranskalaiset selvittivät prospektiivisessa 400:n syvää laskimotromboosia sairastaneen potilaan tutkimuksessa, kuinka näillä esiintyy lähtötilanteessa ja edelleen hoidon aikana keuhkoembolioita ja onko embolia diagnosoitavissa kliinisten oireiden perusteella. Kaikille potilaille suoritettiin keuhkoperfuusion gammakuvaus tai keuhkovaltimoiden varjoainekuvays 48 tunnin sisällä tutkimukseen ottamisesta. Angiografiaa suositeltiin, jos perfuusiokuvaus oli epädiagnostinen.

Hannu Puolijoki

Nikotiiniriippuvuus on yleisin psykiatrinen häiriö

Tautiluokituksessa nikotiiniriippuvuus määritellään samaan tapaan kuin muutkin riippuvuusoireyhtymät, vähintään kolmen oireen perusteella: tupakan himo, vaikeus kontrolloida tupakointia, fysiologiset vieroitusoireet, toleranssi, tupakoinnin pohdiskelu, jatkuva haitoista piittaamaton käyttö. Vaikka tupakointikäyttäytymistä on monissa maissa seurattu varsin tiiviisti, nikotiiniriippuvuutta koskevia tutkimuksia ei paljonkaan ole tehty.

Raimo Kr Salokangas

Tehoaako ryhmäneuvonta tyypin 2 diabeetikkojen hoidonohjauksessa?

Tyypin 2 diabetes on kasvava kansantauti, johon liittyy huomattavasti kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien riski. Kangasalan seudun terveyskeskuksessa tehdyssä interventiotutkimuksessa verrattiin yksilö- ja ryhmäneuvontaa tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidonohjauksessa. Menetelmät osoittautuivat yhtä tehokkaiksi sepelvaltimotaudin vaaratekijöiden vähentämisessä. Tärkeänä edellytyksenä diabeteksen hoidon onnistumiselle pidetään pitkäjänteistä toimintaa ja hyvää hoitomyöntyvyyttä.

Pertti Tuominen, Toivo Rintamäki, Mauri Jussila, Sirpa Kotisaari, Anna-Liisa Sipilä, Heikki Oksa

Milloin pitää epäillä eturauhassyöpää - mitä potilas valittaa?

Eturauhassyöpä on yleistynyt varsinkin väestön ikääntymisen myötä, ja miehet myös hakeutuvat aiempaa herkemmin tutkimuksiin. Tyypillistä eturauhassyöpäpotilasta ei ole eikä myöskään tyypillistä vaivaa, joka saa potilaan tulemaan vastaanotolle. Milloin kliinikon on syytä epäillä potilaalla eturauhassyöpää?

Christian Palmberg, Teuvo L. J. Tammela

Hormonihoito ja naisen psyyke

Hormonaalisilla tekijöillä on naisen elämässä suuri merkitys. Tyypillisimpiä fysiologisia tilanteita, joissa nainen voi kärsiä vaikeistakin psyykkisistä oireista ja hakea niihin lääkäriltään apua, ovat premenstruaalinen oireyhtymä, synnytyksen jälkeen esiintyvä masennus ja vaihdevuosi-ikään liittyvät oireet. Mitä enemmän opitaan ymmärtämään fysiologiaa ja keskushermoston biokemiaa, sitä paremmin voidaan löytää lääkkeellisiä keinoja lievittää oireita. Toisaalta on muistettava, että hormonit eivät naisellakaan ole selitys kaikkeen.

Eila Suvanto-Luukkonen

Aivohalvauspotilaan kuntoutuksen vaikuttavuus ja käytännön periaatteet

Maassamme sairastuu vuosittain noin 12 000 henkilöä aivohalvaukseen, joka on merkittävin aikuisiän invaliditeettia aiheuttava sairaus. Tutkimuksissa on todettu, että myös aikuisen ihmisen aivoissa tapahtuu plastisia muutoksia ja hermosolujen uudelleenjärjestäytymistä. Tätä ominaisuutta hyödynnetään aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa, jossa ns. käden pakotetun käytön ohjelmilla ja painotuetulla kävelymattokuntoutuksella on saatu hyviä tuloksia, vaikka halvauksesta olisi kulunut jo vuosia.

Juhani Sivenius

Hetki hengittämättä: Säteilylain vaatimat auditoinnit alkavat röntgenyksiköissä

Pienissä röntgenyksiköissä kysytään, täytetäänkö EU:n direktiivien vaatimukset vai lopetetaanko koko yksikkö. Säteilyn lääketieteellisen käytön kliininen auditointi saattaa tuntua isotöiseltä, jos säteilylaki on jäänyt lukematta.

Riitta Eskola

Mitä auditoija tekee?

Auditoija ei saavu yllättäen, vaan haluaa etukäteen kirjallista materiaalia yksikön toiminnasta. Useita päiviä vievän tarkastuksen aikana hän haastattelee työntekijöitä, kurkistelee komeroihin ja tutkii pistokokein mm. lähetteiden asianmukaisuuden. Aivan varmasti hän vilkaisee sairauskertomuksia, sillä edelleen joka kymmenes röntgenkuva on tilattu ilman täyttä varmuutta, onko kuvasta potilaalle hoitohyötyä.

Mitä mahdollisuuksia opioidiriippuvaisten hoidossa?

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on vuodesta 1997 lähtien antanut erityisiä määräyksiä hoidosta, jossa opioidiriippuvaisten hoitokokonaisuuteen kuuluu lääkitys metadonilla tai buprenorfiinilla. Säännöksiä on kahdesti väljennetty ja äsken raporttinsa jättänyt työryhmä ehdotti säännösten väljentämistä edelleen. Myös nykyisen, hoidolle puitteet antavan asetuksen sisällä olisi hoitoja mahdollista lisätä varsin paljon.

Terhi Hermanson

Ihotautien vuodeosastohoito voidaan toteuttaa eri tavoin

Hoitokäytännöissä tapahtuneet muutokset, avohoidon lisääntyminen ja erilaiset sairaanhoidon kustannuksiin kohdistuvat säästöt ovat johtaneet ihotautien vuodeosastohoitopaikkojen vähenemiseen. Tutkimme avoimessa poikkileikkaustyyppisessä otantatutkimuksessa minkälaisia ihotautipotilaita hoidettiin vuodeosastolla kahdessa suuressa suomalaisessa keskussairaalassa, joissa vuodeosastohoitoa toteutettiin eri tavoilla.

Erna Snellman, Merja Kousa, Pirjo Mänttäri, Sanna Poikonen, Eeva-Liisa Vuoriainen, Tapio Rantanen

Myös iäkkäiden potilaiden sepelvaltimotaudin aktiivinen hoito on tehokasta

Rintakipupotilaat ovat yhä iäkkäämpiä. Aikaisemmat sepelvaltimotaudin satunnaistetut hoitovertailut ovat kohdistuneet lähinnä keski-ikäisiin miehiin eikä invasiivisten hoitojen vaikuttavuudesta iäkkäillä potilailla ole paljonkaan tietoa. Sveitsiläisessä monikeskustutkimuksessa satunnaistettiin 301 yli 75-vuotiasta potilasta, joilla oli lääkehoidosta huolimatta jokapäiväistä elämää häiritseviä rintakipuja, joko lääkehoidon optimointiin tai sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen ja invasiiviseen hoitoon. Revaskularisaatio tehtiin 70 %:ssa tapauksista pallolaajennuksella, 34 potilasta ei soveltunut tai halunnut leikkaukseen tai pallolaajennukseen.

Juhani Airaksinen

Stressi heijastuu lasten mielenterveyteen vajaissa ja uusperheissä

Tutkimusten mukaan yhden vanhemman tai uusperheen lapsilla ilmenee psyykkisiä häiriöitä enemmän kuin eheiden perheiden lapsilla. Epäselvää kuitenkin on, missä määrin kyse on perherakenteesta ja missä määrin perherakenteisiin liittyvästä stressistä. Tätä selvitettiin englantilaisessa tutkimuksessa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Erytromysiinillä ehkäisyvaikutusta keuhkoahtaumataudin vaikeutumisvaiheisiin

Japanissa tutkittiin 109 COPD-potilaan aineistossa, auttaisiko erytromysiini (200-400 mg/pv p.o.) estämään pahenemisvaiheita. Jopa vuoden jatkuneen seurannan aikana erytromysiiniä saaneet hyötyivät hengitystieinfektioiden estämisessä (1,2 vs 4,5, p = 0,0002) vitamiinia saaneeseen vertailuryhmään nähden. Verrokkiryhmällä oli 9-kertainen riski saada kaksi tai useampi vilustumissairaus kuin erytromysiiniä saaneilla. Varsinaisisa COPD:n pahenemisvaiheita olivat 56 %:lla verrokeista ja 11 %:lla aktiivilääkettä saaneista. Pahenemisvaiheiden riski oli verrokkiryhmällä nelinkertainen, ja selvä ero oli myös sairaalahoitoon joutumisessa. Tulokset saattavat nostattaa hiuksia niillä, jotka vahtivat antibioottien käyttötrendejä. Joka tapauksessa keuhkoahtaumatauti komplikaatioineen on iso ongelma tulevaisuudessa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sertraliini auttaa sosiaalisessa fobiassa

Kuusi kuukautta kestäneessä satunnaistetussa kaksoissokkokokeessa todettiin, että sertraliinia 50-100 mg saaneet yleislääkärin potilaat toipuivat sosiaalisen fobian oireista paremmin kuin pelkästään altistushoitoa saaneet. Lääkettä ja altistusta saaneet toipuivat hieman paremmin kuin pelkästään lääkettä saaneet. Siis sertraliini osoittautui tehokkaaksi yleistyneen sosiaalisen fobian hoidossa. Näyttää kuitenkin siltä, että yleislääkärin antamana toteutettu sertraliinin ja altistuksen yhdistelmähoito saattaa olla vielä tehokkaampaa kuin pelkkä lääkehoito.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Influenssa A -infektion aikana paljon kuumekouristuksia

Hongkongilaiset tutkijat kävivät läpi influenssa A-, parain-fluenssa- tai adenovirusinfektion vuoksi vuosina 1996-98 sairaalaan joutuneiden lasten sairauskertomukset. Lapsia (ikä 6 kk-5 v) oli yhteensä 763 ja heistä kuumeen aikana kouristeli 117 (15 %). Influenssa A -infektion aikana kuumekouristuksen esiintyminen oli tavallisempaa (19,5 %) kuin parain-fluenssa- (12 %) tai adenovirusinfektion (9 %). Ero pysyi tilastollisesti merkitsevänä, vaikka analyysi vakioitiin korkeimman mitatun kuumeen suhteen. Myös toistuvat kuumekouristukset saman infektion aikana olivat tavallisimpia influenssa A -infektion aikana (OR 4,3; 95 %:n luottamusväli 1,2-15,4).

Marjo Renko

Lyhyesti: Parantavatko estrogeenit kognitioita skitsofreniassa?

Estrogeeneillä on monia suotuisia vaikutuksia ihmisen keskushermostoon. Niiden on oletettu ainakin osittain selittävän myös skitsofreniaa sairastavien naisten paremman ennusteen. Uuden havainnon mukaan skitso-freniaa sairastavilla naispotilailla veren keskimääräinen estrogeenipitoisuus korreloi erittäin voimakkaasti kognitiiviseen suorituskykyyn (kokonaissuorituskyky: r = 0,86, p < 0,001). Progesteronipitoisuudella ei vastaavia korrelaatioita ollut. Hormonipitoisuuksien ja psykiatristen oireiden välillä ei ollut merkitsevää korrelaatiota. Vaikka kyseessä on korrelaatiotutkimus, siitä nousee vahvasti esiin ajatus, että estrogeenilääkityksellä voitaisiin parantaa skitsofreniaa sairastavien naispotilaiden kognitiivisia toimintoja.

Raimo Kr Salokangas

Ruttobakteerin perimässä paljon lainattuja ja vaimentuneita geenejä

Rutto on yksi ihmiskunnan suurimmista vitsauksista: se tappoi arviolta 200 miljoonaa ihmistä kolmessa laajassa epidemiassa viime vuosituhannella. Ruton aiheuttaja Yersinia pestis on primaarisesti jyrsijöiden patogeeni, ja kirput voivat siirtää sen kuolleesta jyrsijästä ihmiseen. Aerosolina keuhkoihin levitettävä ruttobakteeri on lähes isorokon veroinen bioase.

Matti Viljanen

Leiden-mutaatio auttaa alkion implantaatiota

Hyytymistekijä V:n Leiden-mutaatio on tavallisin laskimotukosten riskitekijä. Lisäksi Leiden-mutaatio altistaa keskiraskauden keskenmenoille, sikiökuolemille ja ennenaikaiselle synnytykselle. Toistaiseksi ainoa Leiden-mutaation hyvä piirre on ollut se, että sen kantajilla on vähemmän synnytykseen liittyviä verenvuotoja. Kuitenkin mutaatio on säilynyt ihmisessä ainakin 30 000 vuotta, ja sitä esiintyy nykyään noin 6 %:lla valkoisesta rodusta. Tähän evoluution logiikan vastaiseen säilymiseen saattaa olla syynä jokin Leiden-mutaation kompensatorinen ominaisuus, joka suojaa mutaation kantajia.

Pertti Kirkinen

Spirometriatutkimusten laatu Suomessa paranemassa Valtakunnallisen kyselytutkimuksen tulokset

Astman ja keuhkoahtaumataudin valtakunnalliset hoito-ohjelmat ovat viime vuosina lisänneet spirometriatutkimusten tarvetta. Valtakunnallisen kyselyn perusteella Suomessa tehtiin vuonna 1998 arviolta 395 000- 425 000 spirometriatutkimusta. Tutkimusten laatu on monilta osin ollut puutteellinen, ja vaikka laatu on parantunut aiempaan tutkimukseen verrattuna, puutteita todettiin edelleen mm. tutkimukseen valmistautumisessa, tutkimuksen suorittamisessa, onnistuneen spirometriakäyrän tunnistamisessa ja tutkimuksen toistettavuuden arvioimisessa. Lisäksi tutkimuksen tekemiseen varattiin usein riittämättömästi aikaa. Spirometriatutkimuksien laadun parantamiseksi koulutus ja laaduntarkkailu ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Päivi Piirilä, Anne Pietinalho, Minna Loponen, Helga Naumanen, Markku Nurminen, Suvi-Päivikki Salo, Aino Siukola, Olli Korhonen, Kaj Koskela, Anssi Sovijärvi

Lasten päiväkirurginen nielurisaleikkaus

HYKS:n korvaklinikalla selvitettiin, kuinka lasten nielurisaleikkaukset onnistuvat päiväkirurgisina toimenpiteinä ja miten lasten vanhemmat päiväkirurgian kokevat. Sadasta lapsesta 90 pääsi kotiin leikkauspäivänä. Lasten vanhemmille soitettiin leikkausta seuraavana päivänä ja 1-4 kuukautta leikkauksen jälkeen. Primaarisia jälkivuotoja ei ollut. Kivun hoidossa ei ollut ongelmia. Yleisin komplikaatio oli oksentelu. Selvityksemme perusteella lasten nielurisaleikkaus on turvallinen ja päiväkirurgiaan hyvin soveltuva toimenpide. Suurin osa perheistä piti päiväkirurgiaa heille soveliaana.

Mervi Kanerva, Pekka Tarkkila, Anne Pitkäranta