Syövän vai hoidon aiheuttamat oireet

Syövän maine vakavana sairautena saa potilaan usein pitämään uusia oireita merkkinä taudin pahenemisesta tai leviämisestä. Toisaalta lääkäri voi pitää kummallisiakin oireita raskaiden, ehkä itselle tuntemattomien hoitomuotojen haittavaikutuksina. Oireenmukaiset hoidot tehoavat usein, mutta syyn selvittäminen ja sen hoito on luonnollisesti järkevämpää ja tuloksellisempaa. Selvittelyistä ja tutkimuksista huolimatta oireiden alkuperä saattaa pitkäksi aikaa jäädä epäselväksi ja joidenkin tyypillistenkin oireiden syitä kannattaa pysähtyä miettimään.

Risto Johansson

Lasten verenkierron ahtaumaviat

Aorttastenoosi, pulmonaalistenoosi ja aortan koarktaatio ovat synnynnäisiä sydänvikoja, joissa anatominen ahtauma rajoittaa verenvirtausta. Taitava auskultaatio riittää usein oikeaan diagnoosiin, mutta ahtauman vaikeusasteen selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Sydämen kaikututkimuksella pystytään luotettavasti tutkimaan hoidon tarve. Korjaamattomina nämä viat voivat olla henkeä uhkaavia ja korjauksen jälkeenkin potilas on seurannassa lopun ikäänsä. Seuranta on erikoissairaanhoidon vastuulla, mutta yleislääkärinkin on syytä tietää olennaisista muutoksista. Potilaat tarvitsevat aina endokardiittiprofylaksin bakteremiaa aiheuttavien toimenpiteiden yhteydessä.

Markku Leskinen

Masennuslääkkeet avohoidossa

Käytössä olevat masennuslääkkeet tehostavat monoamiinien fysiologisia prosesseja ja lieventävät samalla depression oireita. Ne lisäävät keskushermoston noradrenaliinin ja serotoniinin transmissiota hermopäätteissä estämällä monoamiineja hajottavan entsyymin, monoamiinioksidaasin, toimintaa (moklobemidi), estämällä amiinien takaisinottoa (mm. trisykliset serotoniinin takaisinoton estäjät, venlafaksiini, reboksetiini) tai vaikuttamalla alfa 2-reseptoriin antagonistina (mianseriini, mirtatsapiini).

Liisi Bashmakov

Pentti Huovinen Turun Lääkäripäivillä Vain potilas voi muuttaa antibioottikäytäntöjä

Potilas, joka vaatii antibioottikuuria, saa usein haluamansa. Tieto on Mikstra-ohjelmasta, jonka uusimpia havaintoja esitteli Turun lääketiedetapahtumassa Mikstran johtoryhmän puheenjohtaja, dosentti Pentti Huovinen. Hän ei enää usko, että resistenssiongelmasta puhuminen muuttaa antibioottikäytäntöjä. Siksi on vedottava ihmisen itsekkyyteen.

Liisa Koivula

Lääkärien vaihtuvuus häiritsee Mikstraa

Suomalaisen terveydenhuollon kuohunta heijastuu myös Mikstra-ohjelmaan, kertoo Pentti Huovinen. Mikstraan osallistuneissa terveyskeskuksissa lääkäreiden vaihtuvuus on ollut niin suurta, että sen voi epäillä heikentäneen projektin onnistumismahdollisuuksia.

Voimavarojen suuntaaminen kivun hoitoon Lääketieteellisesti ja taloudellisesti järkevää - myös juridis-eettisesti perusteltua

Kipusairaudet ovat kansanterveysongelma. Terveyskeskuslääkärikäynneistä kolmanneksessa kipu on käynnin pääsyy. Kipusairaudet aiheuttavat 10 miljardin markan kulut. Kipusairausepidemian hoitamiseksi tarvitsemme Suomeen kivunhoidon omalääkärit sekä avoterveydenhuoltoon (yleislääketiede) että erikoissairaanhoitoon (lääkärit, joilla on kivun hoidon erityispätevyys sekä lääkärit, joilla on perinteiset spesialiteetit). Lääketieteelliset, taloudelliset ja juridis-eettiset syyt puoltavat sitä, että kipulääketieteen erikoislääkäri- ja erityispätevyystasoinen hoito tulee järjestää jokaisella sairaanhoitoalueella paikallisesti saatavaksi peruspalveluksi siten, kuin nykyisin on järjestetty esim. sisätautien ja kirurgian erikoisalojen palvelut.

Irma Pahlman, Harri Tohmo

Videoetäopetus ihotautilääkärien täydennyskoulutuksessa

Lääkäreiden täydennyskoulutus on välttämätöntä ammattitaidon ylläpitämiseksi. Koulutuksessa joudutaan jatkuvasti etsimään uusia keinoja koulutuspäivien ja kongressien rinnalle. Eräs mahdollisuus on tietotekniikan laajempi hyödyntäminen opetuksessa.

Håkan Granlund, Päivi Kumpula, Sami Perälä, Mirja Tuomiranta

Koulu työpaikkana

24.8.2001 Tampereen yliopisto

Annikki Savolainen

Uusi valkuaisaine solunsisäiseen kuljetukseen

24.8.2001 Oulun yliopisto

Anssi Poussu

Monirakkulaisiin munasarjoihin liittyvät hormoni- ja sokeriaineenvaihdunnan muutokset

24.8.2001 Oulun yliopisto

Riitta Koivunen

Lisäsairauksien esiintyminen diabeteksen eri alaryhmissä

28.9.2001 Helsingin yliopisto

Bo Isomaa

Vartalon lihasvoiman mittaaminen alaselkäpotilailla

31.8.2001 Turun yliopisto

Pekka Rantanen

Viljelijän työperäinen astma

31.8.2001 Tampereen yliopisto

Eero Iivonen

Lyhyesti: Altistuminen tupakansavulle lapsena lisää astmaa aikuisena

Osana Suomen, Ruotsin ja Viron kattavaa hengityselinsairauksien tutkimusta selvittivät ruotsalaiset Örebron alueella 8 008 iältään 15-69-vuotiaan hengityselinoireilua ja aiempia altistumisia mm. tupakansavulle. Tupakansavulle altistuneilla lääkärin toteaman astman esiintyvyys oli 7,6 %, kun taas niistä, joilta altistus ympäristöstä puuttui, astmaa oli 5,9 %:lla (p = 0,036). Yhteys korostui nonatooppisilla. Löydös niin ikään oli vahvempi, jos perhepiirissä ei ollut astman suhteen positiivista anamneesia. Altistus oli myös yhteydessä runsaampaan aikuisiässä tupakointiin. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä, varsinkin isoiksi tul-tuaan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sukurasitus altistaa puerperaalipsykoosille

On tunnettua, että kaksisuuntaisen (bipolaarisen) mielialahäiriön sairastaneet naiset ovat alttiitta synnytyksen jälkeisille psykooseille. Äskettäinen tutkimus osoitti lisäksi, että 74 % bipolaarista häiriötä sairastavista naisista sairastui puerperaalipsykoosiin, jos jollain heidän ensiasteen sukulaisellaan oli bipolaarihäiriö. Jos tällaista häiriötä ei suvussa ollut, riski oli 30 %, joka sekin on suuri. Vaikka tutkimus rajoittui bipolaarihäiriöstä kärsiviin naisiin, voidaan siitä epäsuorasti päätellä, että lähisuvun bipolaarihäiriöt (mania ja hypomaniat) lisäävät huomattavasti puerperaalipsykoosin riskiä. Tämä tulisikin ottaa huomioon jo raskaudenaikaisissa tutkimuksissa ja kun suunnitellaan synnytyksenjälkeistä hoitoa.

Raimo Kr Salokangas

Inhaloitavalla steroidilla luukatovaikutusta

Hengitettävien steroidien osteoporoosia aiheuttavasta vaikutuksesta on taitettu peistä melko pian suurempien annosten tultua käyttöön eli runsaan vuosikymmenen verran. Eroja steroidien kesken on toki metaboliassa ja paikallisvaikutuksissakin.

Hannu Puolijoki

Anamneesi avuksi astmadiagnostiikkaan

Vaikka astma on lasten tavallisin pitkäaikaissairaus, sen diagnosoiminen pieniltä lapsilta on edelleen haaste. Kun diagnoosi perustuu pelkkään sairaushistoriaan, huoli taipumuksesta yli- tai alidiagnostiikkaan lienee jokaisen peruspediatrin jatkuva seuralainen. Vanhemmille esitettyjen vakiokysymysten perusteella tehdyn astmadiagnoosin osuvuutta on nyt tutkittu amerikkalaisessa Easy Brea-thing Surveyssa, jossa vakiokysymykset validoitiin 178 lapsen aineistossa (ikä 6 kk-18 v).

Marjo Renko

Milloin K-vitamiinia kupeeraamaan liiallista antikoagulaatiota?

Aina kun potilaan INR-arvo humpsahtaa yli arvon 4,0, kliinikolle tulee kylmä rinki, sillä vuotoriski suurenee eksponentiaalisesti, kun tuo arvo ylitetään. Mitä tehdä? Riittääkö varfariinista pidättäytyminen, vai pitäisikö antaa lisäksi K-vitamiinia? Tähän vaikeaan kysymykseen tulee arvokasta valaistusta amerikkalaisissa Harvardin ja Kalifornian huippusairaaloissa tehdystä tutkimuksesta.

Robert Paul

Lyhyesti: Proteomiikalla yllättäviä tuloksia tuberkuloosibakteerista

Genomiikka eli geenisekvenssien analyysi kertoo mm. kuinka monen proteiinin tuottamiseen eliön perimästä löytyvät eväät. Proteiinien laaja-alainen tutkiminen eli proteomiikka sitten paljastaa, kuinka moni geeni todella tulee ilmennetyksi. Yleisesti oletetaan, että proteiineja löytyy vähemmän kuin geenejä. Niinpä olikin melkoinen yllätys, kun tuberkuloosibakteerista löytyi kuusi proteiinia, joiden geenejä ei nykymuotoinen genomiikka ollut tuonut esiin. Näyttää siltä, että meillä on vielä paljon opittavaa geenien ilmentymisestä.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Klonatsepaamin lisänä SSRI-lääkitykseen nopeuttaa paniikkihäiriöstä toipumista

Paniikkihäiriöiden hoidossa yhdistetään selektiiviseen serotoniinin takaisinoton estäjään (SSRI) usein myös bentsodiatsepiinilääkitys. Tämän hyödyllisyydestä ei kuitenkaan ole ollut kontrolloitua tietoa. Kaksoissokkokokeessa hoidettiin paniikkihäiriöpotilaita joko sertraliinilla (100 mg/vrk) ja klonatsepaamilla (0,5 mg kolmasti vuorokaudessa) tai sertraliinilla ja lumeella 4 viikon ajan, minkä jälkeen klonatsepaamihoito lopetettiin asteittain 3 viikon kuluessa. Klonatsepaamia lisälääkkeenä saaneet paranivat selvästi nopeammin kuin lumetta saaneet eikä klonatsepaamihoidon lopettamiseen liittynyt erityisiä ongelmia. Mikäli tavoitteeksi otetaan nopea paniikkihäiriön hoito, on bentsodiatsepiinin yhdistäminen hoidon alkuvaiheessa SSRI-lääkkeen kanssa käyttökelpoinen vaihtoehto.

Raimo Kr Salokangas