Lääkärilehti

Aivojen valkean aineen hyperintensiteetteihin liittyy masennusoireita

Aivoverenkiertohäiriöihin liittyy usein kliinistä depressiota. Tällaisen vaskulaarisen depression löydökset ovat seuraavat: 1) ensimmäinen vakava masennustila, 2) aivojen magneettikuvauksessa valkean aineen hyperintensiteettejä, 3) motivaation menetys ja 4) kognitiivisia häiriöitä. Epäselvää on, missä määrin jo keski-iässä usein todettavat aivojen magneettikuvauslöydökset liittyvät lievempään depressiivisyyteen.

Raimo Kr Salokangas

Lääketieteen maailmasta 40/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Vaikeassa astmassa ilmateiden ahtauma on yhteydessä hengitysteiden ärtyvyyteen ja yskösten eosinofiliaan

Hollannissa selvitettiin 132 tupakoimattoman, vaikeaa astmaa sairastavan potilaan aineistosta, onko pysyvä ilmateiden ahtauma yhteydessä joihinkin anamnestisiin tietoihin, kliinisiin havaintoihin tai tavanomaisiin mittaustuloksiin. Potilailla oli käytössä inhalaatiosteroidia reipas annos (> 1 600 myyg/pv), mahdollisesti kortikosteroidia suun kautta sekä pitkävaikutteinen sympatomimeetti. Aikuisiällä alkanut sairaus, todettu ilmateiden yliärtyvyys ja etenkin yskösten eosinofilia olivat selvässä yhteydessä pysyvään ilmatieahtaumaan (eosinofian osalta OR 8,9). Mutta onko eosinofilian hoidosta hyötyä, jää tämän tutkimuksen valossa auki.

Hannu Puolijoki

Lääketieteen maailmasta 40/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Myös vanhuksilla elämäntapahtumat aiheuttavat masennusta

Elämäntapahtumat ja pitkään jatkuneet vaikeudet laukaisevat depressiota nuorilla ja keski-ikäisillä, mutta vanhuksia on tässä suhteessa tutkittu vähemmän. Hollantilaisessa prospektiivisessa tutkimuksessa aivan samaan tapaan kuin keski-ikäisillä, myös vanhuksilla elämäntapahtuman yhteydessä masennuksen riski suureni 22-kertaiseksi ja pitkään jatkuneiden vaikeuksien yhteydessä 3-kertaiseksi. Vaikeudet olivat kuitenkin taustalla 45 %:ssa depressioista, koska niitä oli enemmän, ja elämäntapahtumat 21 %:ssa. Vakavat tapahtumat edelsivät erityisen usein ensimmäistä depressioepisodia, kun taas depressio uusiutui lievempienkin tapahtumien jälkeen.

Raimo Kr Salokangas

Lääketieteen maailmasta 40/2001 Kommentteja

Toteutuvatko sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiota koskevat suositukset? EUROASPIRE I- ja EUROASPIRE II-tutkimusten tulokset KYS:ssa hoidetuilla potilailla

Sekundaaripreventiolla on tärkeä sija lääkärien toteuttamassa sepelvaltimotaudin ehkäisytyössä. EUROASPIRE I ja II -tutkimuksissa, jotka tehtiin yhdeksässä Euroopan maassa vuosina 1995-96 ja 1999-2000, kartoitettiin alalla tapahtunutta kehitystä. Suomessa tutkimukset tehtiin KYS:n alueella. Mukana oli ohitusleikkaus-, pallolaajennus- ja sydäninfarkti- sekä muun äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen sairastaneita potilaita. Vaikka seerumin kolesterolipitoisuus saatiin entistä suuremmalla osalla potilaista pienenemään, oli potilaiden elämäntapamuutosten toteutumisessa ja eräiden vaaratekijöiden vähentämisessä edelleen ongelmia.

Kalevi Pyörälä, Seppo Lehto, Heli Koukkunen, Jaana Luukkonen, Mikko Puhakka, Katja Kärkkäinen

Alkuperäistutkimus 40/2001 Kommentteja

Antibioottien asema eturauhastulehduksen hoidossa

Eturauhastulehdus on yleinen sairaus, mutta bakteeriperäisiä tulehduksista on vain noin 10 %. Diagnoosi perustuu ensisijaisesti laboratoriotutkimuksiin, joita tukevat potilaan oireet, kliininen tutkiminen ja kuvantamistutkimukset. Akuutti bakteeriperäinen prostatiitti on rajuoireinen ja vaatii sairaalahoitoa tehokkailla suoneen annettavilla antibiooteilla. Kroonisen bakteeriperäisen prostatiitin ensisijainen hoito ovat suun kautta annettavat antibiootit. Hoitoa tulee jatkaa tarpeeksi pitkään, ainakin 3-4 viikkoa ja toisinaan jopa 3-6 kuukautta.

Olavi Lukkarinen

Katsausartikkeli 40/2001 Kommentteja

Selkäpotilaan työ- ja toimintakyvyn arviointi

Selkäpotilaan työ- ja toimintakyvyn arviointia ei voida käsittää irrallisena, muusta hoidosta ja kuntoutuksesta irrallaan olevana asiana. Tämän takia artikkelissa on esitetty selkäpotilaan hoidon ja kuntoutuksen perusperiaatteet, joihin työ- ja toimintakyvyn arviointi niveltyy. Tavoitteena on siirtää selkäpotilaan työ- ja toimintakyvyn arviointia enemmän siihen suuntaan, että arvioidaan jäljellä olevaa työkykyä ja potilaan voimavaroja eikä pelkästään työssä selviämistä rajoittavia tekijöitä.

Timo Pohjolainen, Heikki Hurri, Seppo Vainionpää

Katsausartikkeli 40/2001 Kommentteja

Sementtisyöpymä - unohdettu tauti

Sementin sisältämän kromin aiheuttama allerginen kosketusihottuma on hyvin tunnettu, mutta sen sijaan sementin emäksisyyden aiheuttama kemiallinen palovamma tunnetaan huonosti. Sementtisyöpymän tärkeimmät provosoivat tekijät ovat sementin emäksisyys, kiinteiden ainesosien aiheuttamat hiertymät ja ihoaltistuksen kesto. Haavaumat ovat luonteeltaan progressiivisia. Tämän vuoksi potilas hakeutuu usein hoitoon myöhässä, eikä syy-yhteyttä osata aina tunnistaa. Syöpymät aiheuttavat paljon kärsimystä potilaalle ja kuluja yhteiskunnalle, minkä vuoksi sementin terveysriskeistä tulisi riittävästi informoida väestöä.

Katja Paakkola, Lassi Pakkala, Kalle Aalto

Katsausartikkeli 40/2001 Kommentteja

Päihdeperheiden hoito

Päihdeongelmien yksilöhoito korostaa usein potilaan vajavuuksia ja ammattiauttajan keskeistä roolia, perhekeskeinen hoito taas potilaan, perheen ja muiden läheisten omia voimavaroja ja mahdollisuuksia. Perheen mukanaolo lisää hoidossa pysymistä ja hoidon tuloksellisuutta. Lääkärin tulee aktiivisesti ehdottaa perheneuvottelua heti hoidon alkuvaiheissa.

Rauno Mäkelä

Katsausartikkeli 40/2001 Kommentteja

Kansallinen terveydenhuollon pelastusprojekti" selvittää tulevaisuuden uhkia Kuinka turvata terveyspalvelut Suomen joka kolkkaan

Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Jussi Huttunen on todellinen selvitysmiesten konkari. Silti hän nyt tunnustaa olevansa projektissa, jollaista Suomessa ei ole vielä eteen tullut.

Ulla Järvi