Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen käyttöönotto TYKS:n naistenklinikassa

Mifepristonilla ja prostaglandiinilla suoritettava raskaudenkeskeytys tuli Suomessa kliiniseen käyttöön kesällä 2000. TYKS:n naistenklinikan sadan ensimmäisen lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen valinneen potilaan aineistossa 94 %:lla potilaista keskenmeno oli täydellinen. Keskenmeno tapahtui keskimäärin 4 tunnin kuluttua. Lähes kaikilla potilailla esiintyi supistusten aiheuttamia kipuja, ja joillakin ripulia ja pahoinvointia. Keskeytyksen jälkeinen vuoto kesti keskimäärin 11-12 vrk. Huolimatta haittavaikutuksista 88 % potilaista valitsisi saman keskeytysmenetelmän, mikäli joutuisivat harkitsemaan uutta keskeytystä.

Leila Lind, Vesa Nikkanen, Risto Erkkola

Osteoporoosin lääkkeetön ehkäisy ja hoito - oikea ravitsemus ja liikunta elämäntavaksi

Osteoporoosin lääkkeetön hoito perustuu terveille elämäntavoille, joista säännöllinen luustoa vahvistava liikunta ja oikea ravitsemus ovat tärkeimmät. Liikunnallinen aktiivisuus nuorena edistää luun huippumassan kehitystä, ja aikuisilla liikunta ylläpitää luun mekaanista lujuutta sekä liikkumisen ketteryyttä ja tasapainon hallintaa. Suurin osa suomalaisista saa ravinnostaan riittävästi kalsiumia, mutta D-vitamiinin saanti ei ole kaikilla riittävä. Kaatumisriskiä lisäävien sairauksien hyvä hoito, ympäristötekijöiden hallinta ja vanhuksilla lonkkasuojainten käyttö ovat myös osa ehkäisyä ja hoitoa.

Jari P. A. Arokoski, Outi Pohjolainen, Marika Laaksonen, Irma Saarinen, Merja H. Arokoski

Alaraajan syvän laskimotukoksen pitkäaikaisennuste

Syvän laskimotukoksen jälkeen usein jo kahden ensimmäisen vuoden kuluessa ilmaantuvan posttromboottisen oireyhtymän taustalla on krooninen laskimoiden vajaatoiminta, jonka tärkeimpänä aiheuttajana pidetään vioittuneista laskimoläpistä johtuvaa patologista takaisinvirtausta. Syvän laskimotukoksen konservatiivinen hoito hepariinilla ja varfariinilla ei suojaa laskimoläppää, mutta se saattaa vaikuttaa ennusteeseen epäsuorasti vähentämällä uusiutumia. Lääketieteellisen hoitosukan käyttö vähentää jälkioireita merkitsevästi. Systeemisen trombolyysin ja invasiivisen hoidon vaikutus läpän toiminnan säilymiseen on edelleen epäselvä.

Jukka Saarinen

Insinöörit jakavat akavalaisten työhuolet Insinööriliiton Matti Viljanen huolissaan jäsenkuntansa jaksamisesta

- Insinöörihän suunnittelee ja hoitaa koneita, miksi se on arvokkaampaa työtä kuin ihmisten hoitaminen? Kysymys on tuttuakin tutumpi Insinööriliiton puheenjohtaja Matti Viljaselle.

Ulla Järvi

Vakava sairaus on aina kriisi Syöpäpotilaita rohkaistava puhumaan seksuaalisuudesta

Syöpään sairastuminen pysäyttää ihmisen, ja elämäntilanteen muutos tuntuu kaikilla alueilla elämässä. Sairaus sekä rankat hoidot vaikuttavat minäkuvaan ja seksuaalisuuteen, samoin parisuhde saattaa joutua koetukselle. Suomen Syöpäpotilaat ry:ssä havaittiin, että potilaat kaipasivat kovasti tietoja pitkään vaietuista aiheista. Siksi järjestö julkaisi nyt järjestyksessä toisen oppaan sekä uuden videon syövästä ja seksuaalisuudesta.

Ulla Toikkanen

Erikoissairaanhoidon ja muun terveydenhuollon epäselvä raja

Erikoissairaanhoidon rajaa muuhun terveydenhuoltoon on pyritty kirkastamaan erityisesti sairaanhoitopiirien perustamisen jälkeen. Terveydenhuollon toiminnallisen selkiyttämisen nimissä tehtyjen muutosehdotusten laatu ja toimenpiteiden seuraukset ovat viitanneet enemmänkin valta- ja talouspoliittisiin vaikuttimiin. Toiminnallisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja on vaikea, joskus mahdoton määrittää. Tilastointi on siksi epäluotettavaa, mutta sitä voidaan parantaa. Terveydenhuollon sisäisestä niukkenevien resurssien jakamisen kiistelystä tulisi siirtyä yhteistyöhön kasvavien ulkoisten uhkien poistamiseksi.

Pekka Satomaa

Alueellisen informaatioteknologiajärjestelmän suunnittelu Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Lapin sairaanhoitopiirin alueella kehitetään kaikkia kuntia koskevaa telelääketieteen ja informaatioteknologian kokonaisjärjestelmää. Kehitystyötä varten alueen terveyskeskusten henkilökunnilta ja kuntien vastaavilta virkamiehiltä kysyttiin, mitä telelääketieteen ja informaatioteknologian palveluja he näkevät tarpeellisiksi omassa kunnassaan. Haastattelujen perusteella lähes kaikki kunnat katsovat erittäin tarpeellisiksi palveluiksi sähköiseen potilastietojärjestelmään suoraan liittyvän lähete-palautejärjestelmän, videoneuvotteluna toteutetun koulutuksen sekä ensihoitojärjestelmän kokonaisvaltaisen kehittämisen.

Ulla Hiltunen, Arto Ohinmaa, Hannu Pajunpää

Miten hoitaa tulehduskipulääkkeiden aiheuttaman vuodon uusiminen?

Päivittäinen pieniannoksinen asetyylisalisyylihappolääkitys kuuluu monen sydänpotilaan arkeen. Muitakin tulehduskipulääkkeitä käytetään viljalti. Niiden suurimpana varjopuolena on mahavuodon mahdollisuus. Ei tiedetä, mikä on paras tapa estää yläruoansulatuskanavan vuodot jatkuvasti tulehduskipulääkkeitä käyttävillä potilailla. Ja jos potilas on vielä Helicobacter pylori -infektion suhteen positiivinen, herää kysymys, onko häätöhoito paikallaan.

Robert Paul

Epilepsiapotilaiden kuolleisuus

Prospektiivisessa väestöpohjaisessa tutkimuksessa selvitettiin 792 epilepsiapotilaan kuolleisuutta. Potilaista yli 70 % oli lääkityksellä kohtauksettomia ja heitä seurattiin 14 vuotta, kaikkiaan 11 400 henkilövuotta.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Eteisvärinäepidemia uhkaa

Skotlantilaiset terveydenhuollon tilastot osoittavat, että eteisvärinän aiheuttamien sairaalahoitojaksojen määrä lisääntyi vuonna 1986 alkaneen kymmenvuotiskauden aikana kolminkertaiseksi. Vaikka yksittäisten jaksojen kesto samalla lyheni, lisääntyi eteisvärinäpotilaiden käyttämien sairaalahoitopäivien osuus kaikista sydäntautien hoitopäivistä tasaisesti 18 %:sta 37 %:iin. Eteisvärinän ennuste parani jakson aikana selvästi, mutta eteisvärinään liittyvien kuolemien kokonaismäärä lisääntyi. Skotit vahvistavat suomalaistenkin kardiologien ja sisätautilääkärien viimeaikaiset kokemukset: eteisvärinäpotilaiden määrä tuntuu lisääntyvän entistä nopeammin. Tieto uusista vielä tutkimuskäytössä olevista hoitomuodoista lisää sekin vaikeaoireisten potilaiden tulvaa kardiologien konsultaatioon.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Väsymys, viina ja liikenneonnettomuudet

Ranskassa sattui vuosina 1994-98 lähes 68 000 liikenneonnettomuutta, joissa ainakin yksi henkilö loukkaantui vakavasti tai kuoli. Onnettomuuksista 10 %:iin liittyi kuljettajan väsymys ja 23 %:iin yli promillen humala. Väsymykseen liittyneet onnettomuudet olivat päivällä tavallisempia kuin aamulla tai yöllä. Alkoholiin liittyneistä onnettomuuksista yli puolet sattui yöllä. Kun molemmat tekijät vaikuttivat, oli tapahtuma-aika yleensä yö. Väsymys ynnä humala lisäävät kuolonkolarin riskiä 6,8-kertaisesti ja vakavaan vammautumiseen johtavan kolarin riskiä 2,6-kertaisesti verrattuna pirteään ja raittiiseen kuljettajaan. Selvitys osoittaa, että väsymys ja viina ovat vaarallinen yhdistelmä liikenteessä, etenkin öiseen aikaan.

Robert Paul

Lyhyesti: Dementian riski Parkinsonin taudissa

Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla dementian frekvenssi on suurempi kuin väestössä yleensä. Väestöpohjaisessa pro-spektiivisessa tutkimuksessa norjalaistutkijat selvittivät dementian ilmaantuvuutta tässä potilasryhmässä. Tutkimukseen osallistui 171 Parkinson-potilasta, joilla ei ollut dementiaa. Seurantaa kesti 4,2 vuotta, jonka jälkeen tehtiin perusteelliset motorista ja kognitiivista toimintaa arvioivat testit sekä neuropsykologinen tutkimus. Dementia todettiin 43 potilaalla, josta ilmaantuvuudeksi saatiin 95/1 000 henkilövuotta. Riski oli kuusinkertainen verrokki-väestön riskiin nähden. Ei ollut yllättävää, että riskiä lisäsivät korkea ikä ja alle 29 pisteen tulos MMSE-testissä seurannan alussa. Merkittävämpi havainto oli se, että Parkinsonin taudin motoristen oireiden vaikeusaste lisäsi dementian riskiä, mutta ei taudin kesto.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Mutanttitoksiinia pernaruton hoitoon

Pernarutto on yksi todennäköisimmistä biologisista aseista. Beetalaktaamit ja fluorokinolonit tehoavat siihen, jos niitä annetaan aivan infektion alkuvaiheessa. Bacillus anthracis tuottaa kuitenkin hyvin nopeasti tappavan määrän toksiinia. Toksiini on monesta osasta koostunut molekyyli, jonka osat liittyvät yhteen vasta solukalvolla. Bostonilainen tutkijaryhmä on kehittänyt yhdestä toksiinin osasta toimimattoman mutantin. Mutantti sitoutuu hanakasti myrkkykompleksiin ja estää kompleksin siirtymisen solukalvon läpi. Mutanttimolekyyli suojasi sekä soluja että koe-eläimiä pernaruttotoksiinin vaikutuksilta. Ihme kyllä, Pentagon ei ole mukana tutkimuksen rahoittajien joukossa.

Matti Viljanen

BNP auttaa vajaatoiminnan diagnostiikassa

Sydämen lievän vajaatoiminnan diagnosointi on vaikeaa, ja siinä tarvitaan huolellisen oireselvityksen ja kliinisen tutkimuksen lisäksi koko joukko diagnostisia testejä. Jo pitkään on tiedetty, että vajaatoimintainen sydän erittää natriureettisia peptidejä, joiden määritystä voidaan käyttää hyväksi tilan diagnostiikassa.

Juhani Airaksinen

Migreeniin liittyvä kiertohuimaus

Migreenin ja kiertohuimauksen samanaikaista esiintymistä on pidetty pikemminkin sattumana kuin osoituksena erityisestä migrenööttisestä huimauksesta. Kansainvälisessä migreeniluokituksessakin kiertohuimaus mainitaan vain basilaarisen migreenin auraoireena. Laajempi migrenööttisen huimauksen käsite on kuitenkin alkanut muotoutua useiden potilassarjojen perusteella.

Kari Majamaa

Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen vaikutus iäkkäiden potilaiden terveydentilaan ja sydänoireisiin

Iäkkäiden potilaiden sydänleikkaukset ovat 1980-luvun jälkipuoliskolta lähtien jatkuvasti lisääntyneet. Tämän myötä on herännyt kysymys hoidon vaikuttavuudesta. Sydänleikkauksella tulisi olla vaikutusta odotettavissa olevaan elinikään ja iäkkäiden potilaiden kohdalla ennen kaikkea jäljellä olevien elinvuosien laatuun. Tässä artikkelissa raportoimme ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia yli 70-vuotiaina leikattujen sepelvaltimopotilaiden terveydentilaan ja sydänoireisiin. Tuloksemme vastaavat ulkomaisia tutkimustuloksia ja antavat selvästi tukea sepelvaltimoleikkausten kohdentamiselle yhä iäkkäämpään väestöön.

Matti Malinen, Kimmo Kyösola, Rauno Luosto, Ari Harjula, Reijo Tilvis

Päihdepotilaat päivystyspoliklinikalla - ongelmasta toimintamallin kehittämiseen

Päihdepotilaiden määrän lisääntyminen johti Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiapu- ja tarkkailuosaston sekä päihdepoliklinikan yhteiseen kehittämisprojektiin. Aluksi selvitettiin päihdekäyntien määrää, potilaiden suhtautumista päihdekäytön kysymiseen ja vallitsevaa käytäntöä päihdepotilaiden huomioon ottamisessa. Toiminnan helpottamiseksi kehitettiin tällä hetkellä koekäytössä oleva vuokaaviomalli. Sen tarkoitus on edesauttaa päihdeongelman tunnistamista ja potilaiden ohjantaa sekä edistää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa.

Kaija Seppä, Mauri Aalto, Petteri Pekuri, Susanna Antila, Tuija Lahtinen, Riitta Alaja

Kun sarveiskalvon taittovirhekirurgia ei onnistu Mitä potilastapaukset voivat opettaa?

Taittovirhekirurgisten toimenpiteiden mainonta lupaa usein, että silmälaseista päästään eroon. Näin synnytetään epärealistisia odotuksia, jotka saattavat jopa olla turvallisuuden kanssa ristiriitaisia. Paras lopputulos ei ole jokin tietty taitteisuusarvo, vaan leikkaus on räätälöitävä kullekin potilaalle yksilöllisesti. Hyvin usein taittovirhekirurgian ongelmien alkusyy on itse hoitopäätöksessä: potilasta ei ole tutkittu eikä leikkausta harkittu riittävän huolellisesti. Vaikka valtaosa toimenpiteistä onnistuu hyvin, ongelmien seurantaa ja valvontaa olisi kehitettävä.

Timo Tervo

Psykoottisen häiriön ennakko-oireet

Skitsofrenian ja muiden psykoosien mahdollisimman varhainen toteaminen hyödyttää sekä sairastunutta yksilöä että yhteiskuntaa. Psykoosien varhaistoteamisessa on kysymys toisaalta hoitamattoman psykoosin keston lyhentämisestä ja toisaalta psykoosialttiuden tunnistamisesta. Psykoosin ennakko-oireiden kartoittamiseen on kehitetty instrumentteja, joiden osuvuus myöhemmän psykoosin ennustamisessa on kohtalainen. Ennakko-oireisen potilaan hoidossa ensisijaista on tiivis seuranta, jotta myöhemmin mahdollisesti ilmaantuvaa psykoosia päästään hoitamaan välittömästi. Parhaillaan on kehitteillä ennakko-oireilevien tutkimus- ja hoitomalleja terveydenhuollon käyttöön.

Tanja Suomela, Markus Heinimaa, Raimo K. R. Salokangas

Sovintoesitykselle oli helppo sanoa ei

Valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen sovintoesityksellä lääkärilakon lopettamiseksi ei ollut lääkäreille paljon annettavaa. Liiton valtuuskunta oli varautunut ruotimaan sitä parikin päivää, mutta sovintoesityksen lento katkesi jo liiton hallituksen pöydälle.

Suvi Sariola