Lyhyesti: Gastroesofageaalinen motiliteettihäiriö yskän syynä

Gastroesofageaalinen refluksi (GER) on ilmeisesti arvioitua tavallisempi kroonisen yskän syy. Britit tutkivat, mikä on motiliteettihäiriön osuus yskän taustalla: 43:lle krooniselle yskijälle (34:llä GERin oireita) suoritettiin esofaguksen manometria ja 24 tunnin pH-mittaus; verrokkeina oli 21 tervettä. Yhdeksällä yskijöistä löydökset olivat normaalit, lopuista (n = 34) 32 %:lla (11) oli vain poikkeava manometria, 15 %:lla (5) yksin poikkeava pH-mittaus ja 53 %:lla (18) molemmat olivat poikkeavia. Verrokeista vain yhdellä manometrian löydös oli epänormaali. Havainto on mielenkiintoinen, koska motiliteettiongelmat ovat aiemmin jääneet pH:n mittaamisen varjoon ajateltaessa pitkittyneen yskän syitä.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 41/2003 Kommentteja

Lyhyesti: Omakuva, äitisuhde ja diabeetikkotyttöjen syömishäiriöt

Diabetesta sairastavilla tytöillä on kaksinkertainen riski sairastua syömishäiriöön. Kanadalaistutkimuksessa selvitettiin syömishäiriöiden esiintymiseen liittyviä tekijöitä. Ensimmäinen havainto oli, että yli puolella diabeetikkotytöistä oli syömiseen liittyviä häiriöitä. Nuoren käsityksessä itsestään esiintyneet ongelmat, äidin huolestuneisuus omasta painostaan ja ulkomuodostaan ja äiti-tytärsuhteeseen liittyneet ongelmat liittyivät selvästi syömishäiriöiden määrään. Lähemmässä tarkastelussa äitien huolestuneisuus painostaan vaikutti suoraan tyttären syömishäiriöiden määrään. Nuoren itsetunnon kohentamisen lisäksi tärkeää on muistaa myös perheen osuus ja liittää perhe mukaan hoitointervention piiriin.

Raimo Kr Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 41/2003 Kommentteja

Hormonikorvaushoito ja sydän - haittoja oletetun hyödyn sijaan

Viime vuosikymmenellä hormonikorvaushoitoon kohdistettiin suuria toiveita iäkkäiden naisten sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä. Useat tutkimukset osoittivat, että hoidolla on monia potentiaalisesti hyödyllisiä sydänvaikutuksia, ja ensimmäiset satunnaistamattomiin väestöotoksiin perustuneet tutkimuksetkin tukivat tätä. Ei siis ihme, että hormonikorvaushoitoa markkinoitiin laajemmilla indikaatioilla kuin pelkästään vaihdevuosivaivojen oireenmukaiseksi lyhytaikaiseksi hoidoksi.

Juhani Airaksinen
Lääke­tieteen maailma­sta 41/2003 Kommentteja

Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö lisää lapsen myöhempiä alkoholiongelmia

Alkoholia runsaasti käyttävien äitien lapsilla on kohonnut alkoholin väärinkäytön riski. Yleensä tämän selitetään johtuvan alkoholiriippuvuuteen liittyvästä perinnöllisestä alttiudesta ja lapsuudenympäristön vaikutuksesta. Mutta voisiko sikiölle kehittyä biologisella tasolla erityinen alttius vasta aikuisuudessa ilmeneville alkoholiongelmille? Tämän selvittämiseksi tutkittiin alkoholinkäyttöön liittyviä ongelmia 21-vuotiailla nuorilla, joiden äitien alkoholinkäyttö oli selvitetty heidän raskaana ollessaan. Äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö korreloikin merkitsevästi tutkittujen nuorten alkoholinkäytöstä aiheutuneisiin ongelmiin, vaikka huomioon otettiin muut tekijät. Sen sijaan tupakoinnilla ei vastaavaa yhteyttä ollut. Voidaankin päätellä, että äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi herkistää jälkeläisten keskushermostoa halukkaalle alkoholinkäytölle, kuten on todettu eläinkokeissa. On myöskin mahdollista, että tutkimuksissa todetut sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat ongelmanratkaisukyvyn ja tarkkaavaisuuden häiriöt johtavat aikuisiässä kontrolloimattomaan alkoholinkäyttöön ja sitä kautta alkoholinkäyttöön liittyviin ongelmiin. Joka tapauksessa näyttää siltä, että äidin raskaudenaikaisella alkoholinkäytöllä voi olla haitallisia vaikutuksia heidän lapsilleen aina aikuisikään asti.

Raimo K.R. Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 41/2003 Kommentteja

Lyhyesti: Serotoniinilääkkeet lisäävät litiumin aiheuttaman polyurian riskiä

Litiumin käyttöön liittyy lisääntynyt virtsan eritys eli polyuria. Litiumklinikan potilailta kerättiin vuorokausivirtsa ja analysoitiin sen määrään yhteydessä olevia tekijöitä. Polyurian - enemmän kuin 3 litraa vuorokaudessa - esiintyvyydeksi saatiin 37 %. Samanaikainen serotoniinilääkitys kohotti polyurian riskin 4-kertaiseksi. Vaikutusmekanismi on avoin, mutta serotoniinilääkkeiden vaikutus näyttää kohdistuvan suoraan tubuluksiin. Joka tapauksessa tulisi tarkkaan arvioida, miten menetellä litiumia käyttävän potilaan polyurian suhteen. Litiumin lopettaminen ei ole paras vaihtoehto sitä usein seuraavan manian vuoksi. Huomiota tulisikin kiinnittää myös muuhun lääkitykseen ja harkita varsinkin serotoniiniaktiivisen lääkityksen vaihtamista.

Raimo Kr Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 41/2003 Kommentteja

Lyhyesti: Suuret inhaloitavat formoteroliannokset saattavat pahentaa astmaa

USA:ssa tutkittiin, voiko suuri säännöllisesti annossumuttimesta inhaloitava formoteroliannos (Foradil 12-24 myyg x 2 / pv) pahentaa astmaa. 3-6,4 % formoterolia 24 myyg x 2 / pv käyttäneistä sai astman vaikeita pahenemisvaiheita vs. 0-1,4 % verrokeista, jotka saivat joko lumelääkettä, salbutamolia tai pienemmän annoksen formoterolia. Löydös on tärkeä varsinkin amerikkalaisessa astman hoitologiikassa. Suomessa ei onneksi käytetä näin suuria annoksia, eikä juuri koskaan pienempiäkään annoksia pitkävaikutteisia sympatomimeetteja, ilman kumppanina otettavaa inhaloitavaa steroidia.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 41/2003 Kommentteja

Mitä uutta dementioiden ja Parkinsonin taudin neuropsykiatrisesta lääkehoidosta

Dementioihin ja Parkinsonin tautiin sairastuvien määrä lisääntyy tulevaisuudessa väestön keski-iän noustessa. Näiden sairauksien kulku on progressiivista, ja neuropsykiatrisia oireita esiintyy 40-90 %:lla sairauden jossain vaiheessa. Dementiat ja Parkinsonin tauti huonontavat sairastuneiden ja heidän läheistensä elämänlaatua samoin kuin kuormittavat omaisia ja muita hoitavia henkilöitä. Psykiatriset oireet ovat myös keskeinen laitoshoitoon joutumisen riskitekijä, joten niiden asianmukainen hoito vaikuttaa oleelliseti potilaiden selviytymiseen avohoidossa.

Maire Santala - Esa Leinonen
Katsaus­artikkeli 41/2003 Kommentteja

Luuston rasitusmurtumien ja niiden esiasteiden kuvantaminen

Luuston rasitusmuutokset ovat erityisesti urheilijoiden, varusmiesten ja kuntoilijoiden tyyppivammoja. Niiden taustalla on usein liian nousujohteinen harjoittelu, väärät harjoitusmenetelmät, tarkoitukseen sopimattomat välineet tai anatomiset ja mekaaniset tekijät. Diagnostiikka perustuu suurelta osin anamneesiin; statuslöydökset voivat olla niukkoja ja kliininen diagnostiikka siksi usein vaikeaa. Röntgenkuvaus on aina rasitusosteopatian ensisijainen tutkimus. Normaali röntgenkuvalöydös ei kuitenkaan koskaan sulje pois rasitusosteopatiaa, vaan siihen tarvitaan joko magneettikuvaus tai skintigrafia.

Martti Kiuru - Harri Pihlajamäki- Juhani Ahovuo
Katsaus­artikkeli 41/2003 Kommentteja

Synnytyspelko - mitä se on?

Arviolta 6-10 % suomalaisista naisista kärsii raskautta varjostavasta synnytyspelosta. Aiemmin ajateltiin, että tehokkaan kivunlievityksen takaaminen tai keisarinleikkaus riittäisi hoidoksi. Tutkimus ja kokemukset ovat lisänneet tietoa synnytyspelosta ja sen hoidosta. Synnytyspelko kuvastaa tulevan äidin elämänhistoriaa, aiempia synnytyskokemuksia, mielialaa, parisuhdetta, suhdetta tulevaan vanhemmuuteen ja tapaa reagoida stressitilanteissa. Tukemalla ja ohjaamalla odottavaa äitiä voimme suojata perhettä jo ennalta mm. äidin masentuneisuudesta johtuvilta ongelmilta.

Terhi Saisto
Katsaus­artikkeli 41/2003 Kommentteja

Miksi opioidiriippuvuuden buprenorfiinihoito ei toteudu kunnolla Suomessa?

Buprenorfiini on todistettu tehokkaaksi ja turvalliseksi opioidiriippuvuuden lääkkeellisessä hoidossa. Sen väärinkäytöstä on Suomessakin muodostunut ongelma, jonka vuoksi hoito ei ole meillä vielä toteutunut laajemmin. Ranskassa buprenorfiinin lääkkeellinen käyttö on laajamittaista, kuten on myös sen väärinkäyttö, johon ovat vaikuttaneet muun muassa löyhät hoitokontaktit ja reseptimääräysten ongelmat. Yhdysvalloissa buprenorfiini on hiljattain hyväksytty laajaan hoitokäyttöön. Suomessa väärinkäytöksiä on pyritty välttämään tiukoilla hoitokriteereillä ja -käytännöillä.

Jonna Suominen - Simo Saarijärvi
Terveyden­huolto 41/2003 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030