Lyhyesti: Miksi toipuminen vaihtelee?

Sataa onnettomuudessa vammautunutta ja tehoyksikössä hoidettua potilasta koskeneessa tutkimuksessa kartoitettiin prospektiivisesti niitä tekijöitä, jotka ennakoivat työstä poissaoloa hoitoa seuranneen vuoden aikana. Monimuuttuja-analyysissä 30 % sairaslomista selittyi onnettomuuteen liittyvillä tekijöillä, joita olivat vamman vaikeusaste, onnettomuustyyppi, potilaan subjektiivinen itsearviointi onnettomuuden vaikeudesta ja sen työhön liittyvistä seurauksista. Vaikka muut onnettomuuteen ja vamman vaikeusasteeseen liittyvät tekijät oli otettu huomioon, potilaan oma arvio onnettomuuden vaikeuden vakavuudesta ja työssä selviytymisestä ennusti merkitsevästi, miten nopeasti hän palasi työhön. Koska mukana tutkimusten mukaan usein on psykologisia ongelmia, tulisi nämä aktiivisesti ottaa huomioon heti kuntoutusvaiheen alussa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Kotiväkivalta ja psykiatrinen sairastavuus

Aikuisiässä tapahtuneen seksuaalisen tai muun väkivaltaisen käyttäytymisen kohteeksi joutumisen vaikutuksia ei ole pohdittu paljoakaan. Englantilaisessa tutkimuksessa haastateltiin lääkärin vastaanotolle hakeutuneita naisia. Tällöin kävi ilmi, että aikuisiässä koettu seksuaalinen väkivalta yhdistyi aineiden väärinkäyttöön, raiskaukset ahdistuneisuuteen, masentuneisuuteen ja traumaperäisen reaktion oireisiin. Voimakkain yhteys ilmeni kuitenkin kotiväkivallan ja useimpien mielenterveyden häiriöiden välillä. Vaikka tutkimukseen liittyy rajoituksia, nostaa se perustellusti esiin kotiväkivallan merkityksen naisten psykiatristen häiriöiden taustalla. Perusteltu onkin kirjoittajien suositus, jonka mukaan psykiatrisesta häiriöstä kärsivien naisten kohdalla tulisi tiedustella lapsuuden aikaisten kokemusten ohella myös heidän ajankohtaisia väkivaltakokemuksiaan. Erityisen tärkeää tämä on meillä, kotiväkivallan luvatussa maassa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidit kohtuullisen turvallisia

Inhalaatiosteroidit ovat oleellinen osa nykypäivän astman hoitoa. Niden käytön turvallisuutta on kuitenkin pohdittu jo vuosia koskien nimenomaan steroidisivuvaikutuksia. Nyt asiaa arvioi laaja amerikkalainen asiantuntijapaneeli, joka kävi läpi kirjallisuuden (MEDLINE ja EMBASE; 375 artikkelia, joista 108 kriteerit täyttävää evaluoitiin) perusteella kaikki oleelliset sivuvaikutusalueet. Yhteenvetona voidaan todeta, että hoidosta saatavat hyödyt ylittävät todetut riskit, vaikka niitäkin löytyi (mm. kaihi iäkkäillä, kasvun häiriintyminen lapsilla, ihon oheneminen jne.).

Hannu Puolijoki

Neuroprotektio Parkinsonin taudissa - tarua vai totta

Idiopaattisen Parkinsonin taudin alulle panijoita voivat olla oksidatiivinen stressi, mitokondrioiden virhetoiminta, tulehdus tai neuronien eksitatiivinen toksisuus. Olisi teoreettisesti perusteltua yrittää hidastaa taudin etenemistä vaikuttamalla näihin mekanismeihin.

Kaisu Pitkälä

Paroksetiinin sivuvaikutukset johtunevat genetiikasta

On suhteellisen helppo ymmärtää, että saman häiriön hoitoon tarkoitetut lääkkeet vaikuttavat eri ihmisillä eri tavalla. Tällöin puhutaan farmakogenetiikkaan liittyvistä yksilöllisistä eroista. Vähemmän tiedetään siitä, miksi toiset saavat samasta lääkkeestä sivuvaikutuksia, toiset eivät. Onko tässäkin kyse periaatteessa samanlaisesta geneettisestä erosta? Tutkijat vertasivat paroksetiinia ja mirtatsapiinia koskevassa lääketutkimuksessa lääkkeen vaikutuskohdan eli serotoniini-2A-reseptorin ja sen hajoamiskohdan eli sytokromi-CYP2D6:n polymorfismia potilaiden kokemien sivuvaikutusten ja hoitokokeen keskeyttämisen kanssa. Hoitokokeen keskeyttäminen ja runsaat sivuvaikutukset olivat yhteydessä serotoniinireseptorin lokus HTR2A:n polymorfismin genotyyppi C/C kanssa siten, että mitä useampia C-alleeleja oli, sitä useammin potilas keskeytti kokeen. Vastaavaa yhteyttä ei ilmennyt mirtatsapiinilla eikä lainkaan CYP2D6-polymorfismissa. Näyttääkin ilmeiseltä, että intoleranssi paroksetiinille johtuu 5HT2A-reseptorin geneettisestä variaatiosta ja voitaisiin määrittää jo ennen kuin lääkehoito aloitetaan.

Raimo K.R. Salokangas

Naisten lisääntymisterveys Suomessa Tuloksia Finriski 2002 -tutkimuksesta

-Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää raskauskomplikaatioiden, lapsettomuuden, ehkäisyn ja hormonikorvaushoitojen yleisyyttä ja muutosta 25-64-vuotiailla naisilla.

Riitta Luoto - Tarja I. Kinnunen - Päivikki Koponen, Risto Kaaja - Satu Männistö - Erkki Vartiainen

Itsetuhoisten nuorten hoitomuodot

-Itsemurhat ovat nuorten, etenkin nuorten miesten, yleisimpiä kuolinsyitä. Mielenterveyden häiriöt, erityisesti masentuneisuus ja päihdeongelmat, aikaisemmat itsemurhayritykset, perheen pahoinvointi ja kuormittavat elämäntapahtumat ovat merkittävimpiä itsetuhoisuuden riskitekijöitä.

Mirjami U.I. Pelkonen - Mauri J. Marttunen

Milloin tulisi epäillä Sjögrenin oireyhtymää?

-Sjögrenin oireyhtymä on toiseksi yleisin tulehduksellinen reumatauti, ja sen ilmaantuvuus on huipussaan keski-ikäisessä naisväestössä.

Tapani Tuomiranta

Tuberkuloositartunnan torjunta sairaalassa

-Tuberkuloosi tarttuu hengitysteitse ilmassa leijuvien, tuberkuloosibakteereja sisältävien pienten hiukkasten välityksellä.

Asiantuntijaryhmän Suositus

Polven nivelrikko työikäisillä Sairaalahoito- ja päivärahakustannusten vertailu eri sairaanhoitopiireissä

-Polven nivelrikko on yleinen myöhemmän keski-iän vaiva, joka johtuu mm. ylipainosta ja toistuvasta kovasta kuormituksesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin työikäisten käyttämiä terveyspalveluja eri sairaanhoitopiireissä. Potilaat oli hoidettu sairaalassa polven nivelrikon vuoksi.

Veli Turunen - Arto Vehviläinen - Ilkka Vohlonen - Heikki Kröger

Hammashoitouudistuksen toteutuminen terveyskeskuksissa

-Vuoden 2002 lopussa poistettiin ikärajoitukset terveyskeskusten hammashoitopalveluista. Nyt koko väestön tulisi tarvittaessa saada hammashoitoa, niin kuin muutakin terveydenhoitoa, oman kuntansa terveyskeskuksessa.

Eeva Widström - Ilpo Pietilä - Jan Erkinantti

Estrogeenikorvaushoidon vaikutus sydän- ja verisuonisairauksien metabolisiin riskitekijöihin

19.12.2003 Oulun yliopisto

Anna Karjalainen

Ikääntyneiden kaatumisriskin tunnistus ei toimi riittävästi

19.12.2003 Oulun yliopisto

Markku Pirinen

Autosomaalisesti dominantisti periytyvän rakkulamunuais-taudin geneettinen tausta ja kliininen kuva Itä-Suomessa

19.12.2003 Kuopion yliopisto

Anne Lumiaho

Lyhyesti: IgM-gammapatian ennuste

IgM-luokan monoklonaalinen immunoglobulinopatia päätyy - jos on päätyäkseen - joko Waldenströmin makroglobulinemiaan tai lymfoomaan, kun taas IgA- ja IgG-luokan gammapatiat päätyvät myeloomaan. Minnesotassa on seurattu 213:a IgM-gammapatiapotilasta vuosina 1960-1994, keskimäärin 6,3 vuotta. Vain 17:lle kehittyi lymfooma, 6:lle Waldenströmin tauti, 3:lle primaarinen amyloidoosi ja 3:lle krooninen lymfaattinen leukemia. 15 vuoden seurannan kohdalla 15 % kohortista oli kehittänyt verimaligniteetin, mutta 65 % oli ehtinyt kuolla gammapatiasta riippumattomiin sairauksiin, ensi sijassa valtimokovettuman komplikaatioihin. Sinänsä siis IgM-gammapatian hematologinen ennuste on varsin lohdullinen.

Robert Paul

Lyhyesti: Sildenafiilia keuhkovaltimopaineen nousuun?

Suurin piirtein samalla otsikolla käsiteltiin tällä palstalla (SLL 2001;56:1283) itävaltalaisten alustavia tutkimuksia samasta asiasta sioilla kolme vuotta sitten. Nyt asialla ovat saksalaiset ja britit, ja työ on tehty rotilla. Tulokset ovat lupaavia: sildenafiili (Viagra) auttaa rottien pulmonaarihypertoniaan ja cor pulmonaleen myös pitkäaikaiskäytössä. Pääkirjoituksessa perätään lukuisten kokeellisten raporttien ja tapausselostusten jälkeen myös lumekontrolloidun ihmisillä tehdyn kolmen kuukauden monikeskustutkimuksen tuloksia. Näitä olisi näillä näkymin luvassa maaliskuussa tänä vuonna. Kyse on mielenkiintoisesta sovelluksesta paremmin muilla sektoreilla tunnetulle lääkkeelle, mutta mikäs olikaan sildenafiilille alun perin ajateltu indikaatio?

Hannu Puolijoki

Lisätehoa dementian hoitoon

Memantiini on ns. NMDA (N-metyyli-D-aspartaatti) -reseptorin salpaaja, joka vaikuttaa toisenlaisella mekanismilla dementiaa hidastavasti kuin aiemmat asetyylikoliiniesteraasin estäjät (AKE). Memantiinia on tutkittu ja käytetty eniten keskivaikean ja vaikean dementian hoidossa. Olisikin teoreettisesti perusteltua yhdistää AKE:a ja memantiinia dementian hoidossa. Satunnaistetulla, sokkoutetulla ja kontrolloidulla asetelmalla selvitettiin donepetsiiliä jo saavien keskivaikeasti ja vaikeasti dementoituneiden potilaiden joukossa, tuoko memantiini lisätehoa dementian hoitoon. Yhteensä 404 potilasta satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai donepetsiilia 5-10 mg/vrk sekä memantiinia 5-20 mg/vrk ja toinen donepetsiilin lisäksi lumetta.

Kaisu Pitkälä

Keuhkosyöpään leikkauksen jälkeen solunsalpaajaa

Keuhkosyöpä on yleinen ja huonoennusteinen tauti. Vain pienelle osalle potilaista voidaan harkita leikkausta, joka on ainoa taudin parantava hoito. Osa leikatuistakin potilaista saa taudin uudelleen. Monissa syövissä leikkauksen jälkeen annettava solunsalpaajahoito eli ns. liitännäishoito vähentää taudin uusiutumisen riskiä. Aiemmissa tutkimuksissa leikkauksen jälkeen annetusta solunsalpaajasta ei ole ollut hyötyä keuhkosyöpäpotilaille.

Sirkku Jyrkkiö

Erillinen haimansiirto ei ole valinnaishoito

Kun Suomessa vielä pohditaan haimansiirtoja, on niitä USA:ssa tehty pian kymmenen vuoden aikana yli 5 000. Haimansiirron indikaationa pidetään hyvin labiilia diabetesta. Jos potilas tarvitsee munuaissiirron diabeettisen nefropatian takia, on syytä tehdä haimansiirto - jos semmoisen meinaa tehdä - saman leikkauksen yhteydessä, sillä tämä vähentää leikkauskomplikaatioita ja immuunisuppressio hoituu samalla. Erilliseen haimansiirtoleikkaukseen liittyy erityisiä riskejä ja siksi siihen suhtaudutaan maailmalla ristiriitaisesti.

Robert Paul

Immunologiset muutokset syynä neuraaliputken sulkeutumishäiriöihin?

Neuraaliputken tavallisia kehityshäiriöitä ovat aivottomuus ja selkärankahalkio. Hedelmöitysajankohtana ja embryogeneesin aikana äidille annettu foolihappo vähentää näiden kehityshäiriöiden esiintyvyyttä jopa 70 %, myös silloin, kun äidillä ei voida todeta foolihappopuutosta. Foolihappo vaikuttaa sikiön kudoksissa, istukassa ja sikiökalvoissa sijaitsevien foolihapporeseptorien kautta neuraalikudosten kehitykseen. Näissä reseptoreissa voi olla geneettisistä syistä johtuvia häiriöitä. Myös immunologiset tekijät voivat häiritä reseptorien toimintaa. Tämä ilmeni, kun verrattiin seerumin foolihapporeseptorivasta-aineiden esiintyvyyttä terveen lapsen saaneilla naisilla ja niillä äideillä, joiden lapsella oli kyseinen kehityshäiriö. Jälkimmäisessä ryhmässä vasta-aineita oli merkitsevästi enemmän. Vasta-aineet estivät foolihapon sitoutumista sikiökalvojen, istukan ja epidermiksen solulinjoissa. Tämän autoimmunisaation syytä ei tiedetä, mutta tutkijat olettivat taustalla voivan olla vasta-ainetuotannon käynnistyminen aikaisemman keskenmenon yhteydessä. Korkea foolihappopitoisuus voisi johtaa vasta-aineiden syrjäytymiseen reseptorissa ja turvata siten sikiön riittävän foolihappotason.

Pertti Kirkinen