Selkäpuudutusten tekniikat ja jälkiseuraukset

12.5.2001 Helsingin yliopisto

Risto Puolakka

Suuriin leikkauksiin liittyvien komplikaatioiden tunnistaminen ja estäminen

18.5.2001 Helsingin yliopisto

Minna Bäcklund

Ravinnon insuliini ja suoliston immuunijärjestelmä tyypin 1 diabeteksessa

18.5.2001 Helsingin yliopisto

Johanna Paronen

Hormonikierukka ja kohdunpoisto runsaiden kuukautisvuotojen hoitona

18.5.2001 Helsingin yliopisto

Ritva Hurskainen

Kaihileikkauksen vaikutus näköön, silmänpaineeseen ja jälkikaihen syntyyn normaalissa ja glaukoomasilmässä

18.5.2001 Helsingin yliopisto

Tuula Pohjalainen

Naisen sterilisaation myöhäisvaikutukset

19.5.2001 Turun yliopisto

Susanna Sumiala

Väkevän keittosuolaliuoksen vaikutus hemodynamiikkaan

23.5.2001 Tampereen yliopisto

Kati Järvelä

Polven eturistisiteen korjausleikkaus lumpiojännesiirteellä

23.5.2001 Tampereen yliopisto

Timo Järvelä

Estrogeenikorvaushoito ja antiestrogeenihoito rintasyövän jälkeen

23.5.2001 Helsingin yliopisto

Merja Metsä-Heikkilä

Eksfoliaatioglaukooma: silmänpaine, näköhermon pään muoto ja silmän verenkierto

23.5.2001 Helsingin yliopisto

Mika Harju

Inflammaatio ja sytokiinivaste sepelvaltimoiden ohitusleikkauksessa

25.5.2001 Tampereen yliopisto

Minxin Wei

Lyhyesti: EU:n antibioottikirjo

Mikrobilääkkeiden käyttö vaihtelee suuresti eri puolilla maailmaa. Tosin niiden tosiasiallisesta kulutuksesta on ollut vaikea saada tietoja. Ruotsalaiset ovat nyt saaneet kerätyksi EU-maiden avohoidon antibioottitilastot vuodelta 1997. Erot ovat huimat. Runsaskätisin Ranska kuluttaa mikrobilääkkeitä neljä kertaa sen mitä pihein Hollanti. Suomi on kokonaiskulutuksessa tasan keskellä. Laajakirjoiset penisilliinit ovat suosiossa etelän maissa, vanha kunnon penisilliini on siellä lähes hävinnyt. Ruotsissa ja Tanskassa se taas on yleisin. Suomessa ykkönen on tetrasykliiniryhmä. Eroja on vaikea selittää ainakaan tautien eroilla.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Rasitusastmaa USA:n armeijassa

Yhdysvaltain armeija selvitti, miten rasitusastmaa esiintyy ja mikä on sen vaikutus suoriutuvuuteen armeijan palvelukseen tulevilla. Aineistossa oli 58 miestä ja 63 naista, jotka suorittivat juoksumattotestin maksimaaliseen hapenkulutukseen saakka. Diagnostisena rajan oli 15 %:n lasku FEV1-arvossa. Osoittautui, että 7 %:lla oli testi positiivinen, mutta suorituskykyyn ei tällä seikalla ollut (rajunkaan) peruskoulutuksen aikana vaikutusta. Kunto parani astmaatikoilla ja muilla samaan tahtiin. Kirjoittajat eivät suosita rasitusastmaa poissulkukriteeriksi armeijaan pääsyä ajatellen.

Hannu Puolijoki

Tupakoinnin lopettaminen ei ole koskaan liian myöhäistä

Tupakointi on tärkeimpiä muutettavissa olevia sydänsairauksien vaaratekijöitä. Tupakoinnin vaikutuksia sydämen vajaatoiminnan ennusteeseen ei ole juurikaan tutkittu, vaikka monet tupakan vaikutukset ovat tällöin erityisen haitallisia.

Juhani Airaksinen

Itsehoito auttaa agorafobiaan johtaneessa paniikkihäiriössä

Itsehoito on osoittautunut tehokkaaksi agorafoobisen paniikkihäiriön hoidossa. Sitä voidaan toteuttaa joka panemalla itsensä alttiiksi tilanteille, joissa paniikkioireet ovat puhjenneet, tai pyrkimällä provosoimaan sisäinen paniikkia muistuttava tila, esimerkiksi tiheällä hengityksellä, pään pyörityksellä puolelta toiselle, juoksemalla kehää, pitämällä päätä jalkojen välissä ja nopeasti nostamalla, istumalla pyörivässä tuolissa jne.

Raimo K.R. Salokangas

Ovatko maahanmuuttajat suuremmassa vaarassa sairastua psykoosiin?

Jo 1930-luvulla norjalainen sosiaalipsykiatri Ödegård kiinnitti huomiota siihen, että Amerikkaan muuttaneilla norjalaisilla ilmeni psykooseja enemmän kuin kotimaahan jääneillä. Viime vuosikymmenellä ilmiö havaittiin uudelleen. Mm. Karibian saarilta Englantiin muuttaneilla todettiin skitsofreniaa enemmän kuin paikallisella väestöllä. Nyt samaa kysymystä selvitetty Ruotsissa.

Raimo K.R. Salokangas

Miksei Länsi-Niilin virus tapa Suomessa?

Inhottavaa ja vaarallista aivokuumetta aiheuttava Länsi-Niilin virus löydettiin nimensä mukaisesti Niilin lähteiltä Ugandasta 1937. Eksoottisilla mailla se on pysytellytkin, pahimmillaan retkeillyt eteläiseen Eurooppaan. Vuonna 1999 se yllättäen levisi New Yorkiin, jossa sairastui kymmeniä ihmisiä ja osalla tauti johti kuolemaan. Sen jälkeen epidemia on laimentunut, mutta kuitenkin levinnyt Yhdysvalloissa moneen osavaltioon. Samana vuonna on myös Volgogradissa Etelä-Venäjällä ollut laaja epidemia. Virusta levittävät linnut ja hyttyset, joita kumpiakin Suomessa on yllin kyllin. Miksei siis Länsi-Niilin aivokuumetta, onhan meillä samalla lailla leviävä Pogostan tautikin?.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Heikentynyt toiminnanohjaus voi olla masennuspotilaalla itsemurhan riskitekijä

Verrattaessa itsemurhaa yrittäneiden masennuspotilaiden ja muiden neuropsykologisia testisuorituksia kävi ilmi, että vakavan itsemurhayrityksen tehneiden potilaiden toiminnanohjaus oli selvästi heikompaa kuin lieväksi arvioidun itsemurhayrityksen tehneillä ja verrokeilla. Masennuspotilailla kokonaisuudessaan oli heikompi tulos tarkkaavaisuus- ja muistitehtävissä kuin verrokeilla, kuten on havaittu aiemmissakin tutkimuksissa. Takautuvasti voidaankin päätellä, että tavanomaista voimakkaampi toiminnanohjauksen häiriö saattaa depressiopotilaalla olla itsenäinen itsemurhan riskitekijä.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Luomuviljely sopii omenien tuotantoon

Amerikkalaiset tutkijat vertasivat omenien luomuviljelyä keinolannoitteita ja torjunta-aineita käyttävään viljelyyn. Kummallakin menetelmällä saatiin yhtä suuret sadot. Maaperän tiivistyminen, maa-aineksen kulkeutuminen pois viljelyalueelta ja vesistön rehevöityminen olivat luomuviljelyalueella merkittävästi vähäisempää kuin tehoviljellyillä alueilla. Mikä tärkeintä, luomuomenat päihittivät kilpailijansa maun, mehukkuuden ja kiinteyden suhteen. Nälkäistä ihmiskuntaa ei kuitenkaan omenilla ravita. Luomuviljelyn tuleekin osoittaa paremmuutensa erityisesti viljan viljelyssä. Tämän paremmuuden todistamiseen tarvitaan monivuotisia, laajoja ja kalliita tutkimuksia.

Matti Viljanen

BTA stat -testi virtsarakkosyövän diagnostiikassa ja seurannassa

Virtsarakkosyövän diagnostiikan ja seurannan perusta on virtsarakon tähystys ja virtsan irtosolututkimus. Vuosi sitten esiteltiin tässä lehdessä tähän käyttöön tarkoitettuja uudempia menetelmiä. Suomalainen virtsarakkosyöpä-työryhmä aloitti vuonna 1997 prospektiivisen monikeskustutkimuksen juuri markkinoille tulleen BTA stat -testin käytöstä virtsarakkosyövän diagnostiikassa ja seurannassa. Tässä artikkelissa esitellään tuon tutkimuksen tuloksia ja pohditaan testin käyttöä kliinisessä työssä.

Mika Raitanen