Psykoterapian ja psyykenlääkityksen yhdistäminen

Lääkäri yhdistää usein somaattiseen hoitoon psykoterapeuttisia tekijöitä ja psyykenlääkkeitä. Etenkin neuroosia vaikeampia mielenterveyshäiriöitä psykoterapian avulla hoidettaessa joudutaan monesti käyttämään samanaikaisesti psyykenlääkkeitä. Osaava yhdistäminen parantaa usein hoitotuloksia. Yleislääkärin antamassa ja tukea-antavassa psykoterapiassa sama lääkäri voi yleensä toteuttaa molemmat hoitomuodot. Kun psykoterapeutti ei ole koulutukseltaan lääkäri tai kyseessä on vaativa intensiivinen psykoterapia, yksi henkilö toteuttaa yleensä lääkityksen ja toinen psykoterapian. Jaettu toteutus edellyttää terapeuttien yhteistyötä.

Matti Isohanni

Lähete yksityiselle on sairaalalähetteen varteenotettava vaihtoehto

Mustasaaren kunta päätti ostaa osan erikoislääkäripalveluistaan yksityisiltä lääkäriasemilta ja yksittäisiltä erikoislääkäreiltä. Kokemukset olivat rohkaisevia: odotusajat lyhenivät, kustannuksissa säästettiin ja terveyskeskuslääkärit olivat käytäntöön tyytyväisiä.

Björn-Olof Ehrnström

Ammatillisen kuntoutustutkimuksen taloudellinen tuloksellisuus

Ammatillisen kuntoutustutkimuksen kustannus-vaikuttavuutta tutkittiin kahden kuntoutuslaitoksen asiakkaille kohdistetulla kyselyllä. Vaikuttavuuden arviointi osoitti tutkittavien elämänlaadun ja toimintakyvyn kohentuneen kuntoutusjaksoa seuranneen puolen vuoden aikana. Sen sijaan työhön osallistuminen ei ollut muuttunut, ja kuntoutusasiakkaiden toimintakyky oli kuntoutuksen jälkeenkin heikompi kuin eläkeikäisen keskivertoväestön. Vaikka tutkittavien toimintakyky koheni, he kokivat kuntoutuksen jälkeenkin terveytensä huonommaksi kuin samanikäinen suomalaisväestö keskimäärin. Julkisten terveyspalvelujen käyttö väheni ja niitä halvempien palvelujen käyttö lisääntyi. Tästä koituvan säästön jälkeen ammatillisen kuntoutustutkimuksen nettokustannukseksi jäi 5 970 markkaa kuntoutujaa kohti. Terveyteen liittyvää elämänlaatua kuvaavalla mittarilla muutos oli keskimäärin 3,13 %, eli elämänlaadun yhden prosenttiyksikön paranemisen hinta oli noin 1 905 markkaa.

Markku Pekurinen, Pekka Rissanen, Nina Haapanen, Pirjo Juvonen, Markku Liukkonen, Mirja Niemelä, Kari Tuunainen

Kunnat haluavat pakettihintoja Erikoissairaanhoidon kilpailuttaminen ei ole vielä mahdollista

Valtionosuusuudistus siirsi vastuun erikoissairaanhoidosta kunnille. Samaan aikaan keskussairaaloissa on aloitettu laskutusjärjestelmien uudistaminen. Tavoitteena on kehittää sairaaloiden ja kuntien kustannusseurantaa ja tehdä kilpailu mahdolliseksi. Tätä kautta pyritään tehostamaan terveydenhuoltoa ja säästämään. Kuntien näkökulmasta katsoen uudistukset ovat kuitenkin jääneet puolitiehen. Keskussairaaloiden laskutuksen pitäisi niiden mielestä tapahtua pakettihinnoilla ja tappiontasausjärjestelmästä pitäisi luopua.

Depotmuotoinen fluori osteoporoosilääkkeenä

Vaikka fluoridi voi stimuloida osteoblastien kasvua ja uudisluun muodostumista, on fluori ollut huonohkossa maineessa osteoporoosilääkkeenä, koska sen on kuvattu aiheuttaneen ikäviä haittavaikutuksia, mm. mahavuotoja ja mikromurtumia. Fluoroosikin voi kehittyä; sillä tarkoitetaan huonosti rasitusta kestävää ja huonosti mineralisoitunutta luuta. Fluorisuoloilla tehdyissä lumekontrolloiduissa tutkimuksissa fluori ei ole edes osoittautunut tehokkaaksi.

Kaulavaltimon suhinan diagnostinen arvo on vähäinen

Kaulavaltimon endarterektomia on hyödyllinen potilaille, joilla on TIA tai minor stroke ja joilla on 70-99-prosenttinen karotisstenoosi. Koska näin on, on kliinikon tehtävä seuloa potilaat leikkaukseen. Perinteisesti on katsottu, että karotissuhina aivoverenkiertohäiriöisellä potilaalla on merkityksellinen kliininen löydös. Vaan miten on?

Tuhkarokko ja Crohnin tauti

Crohnin taudin syy tai syyt ovat epäselvät. Infektioetiologia on kuitenkin ollut koko ajan vahvimmin tapetilla.

Tietokonekuvaus kolografian tilalle

Paksusuolen tutkimisessa kolografia on säilyttänyt asemansa. Tietokonekuvassa suolen ulkonäkö on hankala, eikä sitä yleensä käytetä. Mutta kolografia ei aina sovi. Etenkin vanhukset saattavat kärsiä itse tutkimuksesta enemmän kuin tietämättömyyden ahdistuksesta. Enteroskopiaa ei heikkokuntoisilla voi edes ajatella.

Kolera Ruandan pakolaisilla

Ei ole uutinen, että Zairessa olevilla pakolaisleireillä leviävät mitä moninaisimmat infektiotaudit. Etunenässä tuhoa ja kuolemaa kylvävät ripulitaudit, kolera ja shigelloosi.

Koira MRSA:n kantajana

Eräässä britannialaisessa sairaalassa todettiin yllättäen eräällä potilaalla epideeminen metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus (MRSA). Selvitettäessä asiaa samainen kanta löytyi erään mieshoitajan sekä hänen vaimonsa nenästä. Vaimo oli myös hoitaja, mutta työssä toisella osastolla. Molemmat hoidettiin mupirosiinisalvalla ja triklosaanipesuilla.

Rintasyövän hoito intensiivisen kemoterapian ja kantasolujensiirron avulla

Solunsalpaajahoitoa metastasoineeseen rintasyöpään saaneiden joukosta ei juuri parantuneita löydy. Tilanne näyttää kuitenkin olevan muuttumassa. Potilaiden elinikää voidaan valikoiduissa tapauksissa ilmeisesti tuntuvasti pidentää intensiivisellä kemoterapialla, jonka aiheuttama luuytimen tuho korjataan kantasolujensiirrolla.

Eero Niskanen, Carl Blomqvist, Tom Wiklund

Kammiotakykardioiden luokittelu, diagnosointi ja hoito

Kammiotakykardiarytmin tunnistaminen ja oikean hoidon valinta on tärkeää, koska rytmihäiriö usein uusiutuu ja äkkikuoleman vaara kasvaa ilman hoitoa tai virheellisesti valitulla hoidolla. Mikäli kammiotakykardian aiheuttaja ei ole ohimenevä, tarvitaan useimmiten kardiologisia erikoistutkimuksia parhaan mahdollisen hoidon valitsemiseksi, sillä hoitolinjat määräytyvät kammiotakykardian tyypin ja taustalla olevan sydänvian etiologian ja vaikeusasteen mukaan. Lääkehoito on edelleen ensisijainen hoitomuoto, mutta invasiiviset erikoishoidot, katetriablaatio, kirurginen hoito ja tahdistinhoito yhdistettynä implantoitavaan defibrillaattorihoitoon, ovat syrjäyttämässä sitä.

Heikki Huikuri

Ympäristö atyyppisten mykobakteerien tartuntalähteenä

Atyyppiset eli ympäristömykobakteerit ovat tuberkuloosibasillin sukuisia ympäristön bakteereita, joista osa on myös taudinaiheuttajia. Toisin kuin tuberkuloositartunta, näiden infektioiden tartunta saadaan mykobakteereita sisältävistä ympäristöistä, kuten vesistä tai maaperästä. Tartuntaketjuja ei yleensä ole pystytty osoittamaan. Ympäristömykobakteerien potilaslöydökset alkoivat lisääntyä Suomessa ja muissa länsimaissa 1970-luvun lopulla. Samoihin aikoihin taudinaiheuttajiksi ilmaantui myös aikaisemmin tuntemattomia lajeja, kuten Mycobacterium malmoense, jota on nyt löydetty Suomen suoperäisistä vesistä. Mahdollinen selitys löydösten ja lajiston lisääntymiseen ovat viime vuosikymmeninä tapahtuneet ympäristömuutokset.

Eila Iivanainen, Pirjo Torkko, Pertti J. Martikainen, Marja-Leena Katila

Päihdeongelmainen vanhus perusterveydenhuollossa

Vanhusten alkoholismi ja lääkkeiden väärinkäyttö ovat piileviä ongelmia. Useimmiten päihdeongelmainen vanhus tulee terveyskeskukseen muun syyn kuin päihdeongelman takia ja ongelman tunnistaminen vaatii siksi hoitohenkilökunnalta melkoista tarkkaavaisuutta. Hienovarainen päihteiden käyttöä koskeva tiedustelu kuitenkin kannattaa: vanhusten hoitomotivaatio on yleensä hyvä ja hoito tuottaa tuloksia.

Pirkko Hiltunen

Ahdistunut ja masentunut potilas terveyspalvelujen suurkäyttäjänä

Varsin pieni kansalaisten vähemmistö käyttää suuren osan perusterveydenhuollon palveluista. Valtaosa näistä suurkäyttäjistä tulee vastaanotolle ruumiillisten vaivojen takia, mutta merkittävällä osalla on myös psykiatrinen häiriö. Tätä runsaasti menoja aiheuttavaa ryhmää on toistaiseksi tutkittu vähän. Artikkelissa luodaan katsaus terveyspalvelujen suurkäyttäjäpotilaita koskeviin tutkimuksiin ja pureudutaan erityisesti heidän psykiatriseen oireiluunsa.

Hasse Karlsson

Hyvän sairaalan kriteerit

Sairaalat ovat Suomessa aikaisempaa selvemmin palveluja tuottavien laitosten asemassa: ne tuottavat kuntien tilaamia erikoissairaanhoidon palveluja. Sairaalat joutuvat määrittelemään palvelutuotteensa sekä niiden hinnat ja laadun. Tämän vuoksi on tullut ajankohtaiseksi selvittää, mitkä ovat hyvän sairaalan kriteerit. Jorvin sairaalassa on kehitetty sairaalan laatupyörä, joka sisältää viisi laadun kannalta tärkeätä osa-aluetta. Se helpottaa määrittelemään hyvän sairaalan kriteerit ja asettamaan niille tavoitetasot. Valtakunnallisesti on käynnistynyt sairaala-auditointihanke, jonka tavoitteena on kehittää hyvän sairaalan rakenneominaisuuksia määrittävät mittarit ja tavoitetasot.

Antti Jäättelä

Omalääkärikokeilut muissa Pohjoismaissa

Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla on lähes pelkästään hyvää sanottavaa omalääkärijärjestelmästä. Koska Suomessa ollaan vasta siirtymässä väestövastuuseen perustuvaan järjestelmään, meillä on oiva tilaisuus hyödyntää muiden Pohjoismaiden kokemuksia.

Mârten Kvist

Opiskelijoiden asenteet terveydenhuollon valintoihin

Kuopiossa tutkittiin opiskelijoiden asenteita terveydenhuollon priorisointikysymyksiin sekä perinteisellä kyselyllä että kuvitteellisten potilastapausten avulla. Potilaat oli satunnaistettu pareiksi, ja vastaajan piti valita, kumpi potilas tulisi hoitaa yhteiskunnan kustannuksella tai kumman hän hoitaisi, jos vain toinen voitaisiin hoitaa. Tällaisten satunnaispariskenaarioiden pakkovalinnassa asenteet paljastuivat selvemmin kuin perinteisessä kyselyssä. Opiskelijat priorisoivat lapsia, halpaa hoitoa, vakavia sairauksia ja kohtalaista sairauden ennustetta. Toisaalta opiskelijat posteriorisoivat paheksuttavalla tavalla hankittuja sairauksia, vanhuksia, lieviä sairauksia, hyvää ennustetta ja keskihintaisia hoitoja.

Olli-Pekka Ryynänen, Markku Myllykangas, Tuula Vaskilampi, Jorma Takala

Tuotteistaminen luo tehokkuutta KYS hankkii tulonsa myymällä tuotteistettuja erikoissairaanhoidon palveluja

Vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen myötä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa luotiin malli erikoissairaanhoidon palvelujen tuotteistamiseen, hinnoitteluun ja laskutukseen. Uuden mallin kehittämiseen vaikuttivat sosiaali- ja terveysministeriön kuntakorvaustyöryhmän työskentely ja tietojärjestelmien kehittämiseen paneutunut Y-projekti, johon osallistuivat KYS:n lisäksi HYKS ja Keski-Suomen ja Uudenmaan sairaanhoitopiirit. Johtajalääkäri Viljo Rissanen pitää saatuja alkukokemuksia rohkaisevina.

Hoitotakuu tavoitteeksi valtakunnallisessa suunnitelmassa

Valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vuosina 1995-98 noudattelee pääosin edellisen suunnitelman linjoja: valtionosuuksia leikataan, palvelurakenteen uudistamiseen ja hoidon porrastuksen tehostamiseen patistellaan ja ehkäisevää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa korostetaan. Uutena asiana on kuitenkin tavoitteeksi asetettu hoitotakuujärjestelmän kehittäminen.