Tietokoneella rakenteistettu sairauskertomus on arvokas tietolähde tutkimukseen ja hoidon laadun seurantaan

Tietotekniikan ja sähköisen potilasasiakirjajärjestelmän kehittyminen mahdollistavat aikaisempaa tarkemman hoidon vaikuttavuuden arvioinnin. Sairauskertomus - niin perinteinen paperinen kuin tuleva sähköinenkin - kuvaa vapaamuotoisena tekstinä potilaan tärkeimmät tutkimuslöydökset, niiden perusteella tehdyt hoitoratkaisut, hoitovasteen ja mahdollisesti hoidossa esiintyneet komplikaatiot.

Tarja Laitinen, Juho Schultz, Eeva Reissell, Petri Palmu, Asta Pirskanen, Mika Salonoja, Timo Kunnas, Pentti Tukiainen, Ari Lindqvist

Uutta tietoa henkirikollisuuteen liittyvistä mielenterveyshäiriöistä

Vaikka psykoottisista häiriöistä kärsivilläkin päihdeongelmien on aiemmin havaittu lisäävän väkivaltarikosriskiä, persoonallisuushäiriöiden osuus heidän väkivaltarikollisuudessaan oli epäselvä. Tämän väitöskirjan alkuosassa määritettiin elinaikaisten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyttä edustavassa suomalaisten psykoottisten henkirikollisten ja henkirikoksen yrittäjien joukossa. Tutkittavia oli 90. Tutkimuksessa käytettiin strukturoituja haastatteluja, sairauskertomustietoja sekä omaisten ja muun muassa opettajien mielentilatutkimukseen antamia tietoja.

Anu Putkonen

Probiootit suojaavat lasta atopialta

Yksi selitys allergioiden yleistymiselle on elinolojen muuttumisen aiheuttama varhaislapsuuden vähentynyt altistuminen mm. erilaisille sairauksille tai ympäristön ja ruoan bakteereille. Tämä väitöskirjatutkimus osoitti, että herkistyminen hengitystieallergeeneille on lisääntynyt Suomessa selvästi yli 60 vuoden aikana syntyneillä henkilöillä. Allergioiden yleistyminen on siis alkanut jo aiemmin kuin tähän asti on ajateltu.

Anu Huurre

Sepelvaltimoleikkauksen onnistuminen voidaan ennustaa

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, minkälaiset sepelvaltimomuutokset varjoainekuvauksessa ennustavat leikkauskomplikaatioiden syntyä. Erityisesti vasemman sepelvaltimon kiertävän haaran tautimuutokset liittyvät huonoon leikkaustulokseen. Lisäksi C-reaktiivisen proteiinin suuri pitoisuus (yli 10 mg/l) veressä ennen leikkausta kasvattaa kuolemanriskin viisinkertaiseksi (5,3 % vs 1,1 %) ja lisää muidenkin komplikaatioiden esiintyvyyttä, samoin potilaiden korkea lämpötila (yli 36,4 °C) leikkaussalista teho-osastolle siirtyessä. Potilaiden lämmitystä leikkauksen lopulla onkin rajoitettu.

Jarmo Lahtinen

Viilennyshoito parantaa kammiovärinästä elvytetyn potilaan ennustetta

Sydämenpysähdyspotilaan ennusteeseen vaikuttaa eniten hapenpuutteesta johtuvan aivovaurion laajuus. Ennen terapeuttisen hypotermian käyttöönottoa sydämenpysähdyksestä onnistuneesti elvytetyistä potilaista noin puolet menehtyi sairaalassa ja eloonjääneistä joka toisella oli todettavissa aivovaurio, tavallisimmin kognitiivisen tason lasku ja muistihäiriö. Hypotermian tiedetään ehkäisevän hypoksis-iskeemistä aivovauriota usealla mekanismilla.

Marjaana Tiainen

Tupakointi voi vääristää trisomia-seulonnan tulosta

Odottavan äidin tupakoinnin tiedetään vaikuttavan sikiön kasvuun. Samoin on todettu, että äidin seerumin alfafetoproteiinitaso nousee ja estrioli- ja istukkahormonitasot (hCG) laskevat toisen raskauskolmanneksen tutkimuksissa. Näitä mittauksia käytetään lisääntyvästi hyödyksi raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikaisessa 21-trisomiaseulonnassa. Kun tulokset yhdistetään sikiön niskapoimun mittaustuloksen kanssa, voidaan laskea kyseisen raskauden 21-trisomiariskiluku.

Pertti Kirkinen

Influenssa tarttuu kylmässä ja kuivassa

Influenssa on sesonkitauti. Meillä pohjoisessa epidemia-aika on marras-maaliskuussa, maapallon toisella laidalla touko-syyskuussa, siis talvisin. Selityksiä sesonkiin on haettu ihmisen melatoniinin tai D-vitamiinin vaihteluista tai muista immuniteettiin vaikuttavista asioista. Tai käyttäytymisestä: Vuodenaikojen mukana vaihtelee myös matkustus, oleskelu sisätiloissa ja koulunkäynti. Huomioon on otettava tietysti myös ympäristön lämpötila sekä kosteus. Varmaa tietoa ei ole paitsi äideillä, joille on selvää, että vilustuminenhan se varsinainen taudin laukaisija on.

Heikki Arvilommi

Uutta tietoa nukutusaineiden vaikutuksista ihmisen aivoissa

Nukutusaineita on lääketieteessä käytetty jo yli 150 vuoden ajan, mutta niiden vaikutusmekanismeja ihmisen aivoissa ei tunneta. Tässä tutkimusprojektissa saatiin täysin uudenlaista tietoa mekanismeista, joilla nukutusaineet aiheuttavat nukutuksen. Vastaavia tutkimuksia juuri ei ole aikaisemmin tehty. Erityisen tärkeitä näistä tutkimustuloksista tekee se, että uusi tieto saatiin tutkimalla elävän ihmisen aivoja eikä solu- tai eläinkokeista.

Elina Salmi

Aspergillus fumigatus -homesienen ja vioittuneiden PVC-materiaalien hengitystievaikutukset

Tutkimusten mukaan altistuminen kosteusvauriorakennusten sisäilman mikrobeille aiheuttaa erilaisia oireita, erityisesti hengitystieoireita ja jopa kroonisia sairauksia, kuten astmaa. Samoin tiedetään polyvinyylikloridin (PVC) hajoamistuotteille altistumisen aiheuttavan ihmisille hengitystieoireita. Polyvinyylikloridia käytetään esimerkiksi pinnoitemateriaaleissa.

Harri Stark

Sindbis-virus ja pogostantauti

Pogostantauti on virusinfektio, joka ilmenee ihmisellä nivel- ja ihottumaoirein. Noin 5 % suomalaisista on sairastanut infektion. Tautia esiintyy syyskesällä, sillä ilmeisesti loppukesän hyttyslajit siirtävät viruksen ihmiseen. Spesifistä hoitoa tai rokotetta tautiin ei ole. Tauti löydettiin vuonna 1974 Ilomantsissa ja potilaiden vasta-ainetutkimukset osoittivat, että taudinaiheuttaja on läheistä sukua Sindbis-virukselle. Tätä virusta esiintyy Euraasiassa, Afrikassa ja Oseaniassa, mutta ihmisten tautitapauksia lähinnä vain Pohjois-Euroopassa, etenkin Suomessa. Pogostantauti on puhjennut satojen tai tuhansien potilaiden epidemiaksi täsmälleen seitsemän vuoden välein. Viimeisin epidemia oli syyskesällä 2002, jolloin diagnosoitiin 600 tapausta. Tämä väitöskirjatutkimus pohjautuu suurelta osin vuoden 2002 pogostantautiepidemian aikana koottuun näyte- ja potilasaineistoon. Potilaita seurattiin akuutin vaiheen jälkeen kolmen vuoden ajan.

Satu Kurkela

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030