Hormonihoito lisäsi terveydenhuollon kustannuksia Virossa

Virossa tehty vaihdevuosien jälkeisen hormonihoidon tutkimus EPHT (Estonian Postmenopausal Hormone Therapy Trial) oli satunnaistettu koe, johon osallistui 1 823 tervettä virolaisnaista vuosien 1999-2004 aikana. Naiset olivat 50-64-vuotiaita silloin, kun heidän tietonsa poimittiin Viron väestörekisteristä. 59 % naisista oli 50-59-vuotiaita. Heidän vointiaan seurattiin vuosittaisilla lääkärintarkastuksilla ja kansallisista terveysrekistereistä. Lisäksi naisille lähetettiin vuosittain kyselylomake. Keskimääräinen seuranta-aika oli 3,4 vuotta.

Piret Veerus

Uusia biohajoavia implantteja kasvojen ja kallon alueen kirurgiaan

Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin biohajoavien itselujitettujen (self-reinforced, SR) polylaktidi/glykolidiruuvien (SR-PLGA80/20) ja -nastojen sekä vastaavien antibioottia vapauttavien implanttien soveltuvuutta kirurgiseen käyttöön. Nämä polylaktidipohjaiset biomateriaalit hajoavat ajan myötä elimistössä tuottaen vettä ja hiilidioksidia, eikä erillistä kiinnitysvälineiden poistoleikkausta tarvita. Aiemmat biohajoavat kiinnitysvälineet ovat olleet heikompia kuin metalliset. Ongelman ratkaisemiseksi kehitettiin ns. itselujitusmenetelmä, jolla voidaan valmistaa vahvoja ja pienempiä implantteja. Käytettäessä nastoja ruuvien sijasta luuhun porattuun istutuskanavaan ei tarvitse valmistaa ruuvikierrepesää. Tämä säästää aikaa ja kustannuksia sekä vähentää pidentyneeseen leikkaukseen liittyviä leikkauskomplikaatioita. Biohajoavista perusmateriaaleista pyritään kehittämään myös monitoimisia implantteja, jotka kiinnitystehtävänsä lisäksi vapauttavat esimerkiksi antibiootteja ympäröivään kudokseen.

Johanna Tiainen

Perindopriili hyödyllinen Marfanin syndroomassa?

Marfanin oireyhtymää sairastavan potilaan aortta on normaalia jäykempiseinäinen, mikä altistaa aortan aneurysmaattiselle laajenemiselle ja dissekoitumalle. Beetasalpaajalla voidaan vähentää aortan seinämään kohdistuvaa mekaanista kuormitusta ja ilmeisesti myös vähennetään ruptuuran vaaraa. Useat kokeelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että reniini-angiotensiinijärjestelmällä on merkittävä vaikutus tautiprosessiin ja ACE:n estäjillä tai sartaaneilla voidaan vaikuttaa edullisesti taudin patofysiologiaan.

Juhani Airaksinen

Työ rasittaa miehen, perhe naisen sydäntä

Useissa väestötutkimuksissa on havaittu, että työstressi lisää sepelvaltimotaudin riskiä. Valtaosa infarktin kokeneista palaa takaisin työelämään. Miehiä koskeneessa tutkimuksessa sydäninfarktin jälkeen työhön palanneilla työstressi ennakoi uutta sydänkohtausta, mutta naisilla tällaista yhteyttä ei ilmennyt. Sen sijaan naisilla perheeseen liittyvä stressi lisäsi uuden sydänkohtauksen riskiä.

Raimo K. R. Salokangas

Mikä sidos krooniseen haavaan?

Krooniset haavat paranevat paremmin kosteassa ympäristössä kuin kuivana ilman kanssa kosketuksissa. Tämän takia uusia, tietyille haavatyypeille tarkoitettuja sidoksia kehitetään jatkuvasti. Vaikka krooniset haavat ovat yleisiä ja niiden hoitoon tarvitaan paljon työtä ja euroja, haavasidosten toimivuudesta ei vieläkään ole riittävästi tutkimustietoa.

Sirkku Peltonen

Keittosuolainfuusio albumiinin sijaan akuutin aivovamman ensihoidossa

Akuutissa aivovammassa keittosuolainfuusion on uskottu korjaavan verivolyymin menetystä, lisäävän plasman osmolaarisuutta ja vähentävän turvotusta. Albumiinin on puolestaan ajateltu ehkäisevän nesteen valumista verisuonista aivokudokseen. Tutkimusnäyttö näiden hoitojen vaikuttavuudesta on puutteellista ja osin ristiriitaista.

Jaana Suhonen

Tiheä PSA-seulonta ei liene väestötasolla tarpeellista

Vielä 20 vuotta sitten vain 5 % uusista eturauhassyövistä todettiin pelkästään kohonneen PSA-arvon takia ohjelmoitujen tutkimuksien perusteella. Nykyään yli puolet uusista eturauhassyövistä diagnosoidaan oireettomilla potilailla, joilla sattumalöydöksenä todetaan kohonnut PSA-arvo. Satunnainen eturauhassyöpäseulonta on vallannut merkittävän jalansijan käytännössä, vaikka näyttö seulonnan kuolleisuutta vähentävästä tehosta puuttuu.

Sirkku Jyrkkiö

Masennusoireiden seulonta ja oireisten työntekijöiden hoitoonohjaus työterveyshuollossa

Selvitimme masennusoireiden yleisyyttä, merkitystä ja taustatekijöitä vakituisessa työsuhteessa olevilta henkilöiltä yhdellä työpaikalla. Lisäksi tutkimme masennuksen varhaisen toteamisen ja hoidon toteutettavuutta työterveyshuollossa.

Simo Taimela, Kari Mäkelä, Selina Justén, Jan Schugk

Vanhuusiässä alkava skitsofrenia

Vanhukset voivat sairastua skitsofreniaa muistuttavaan sairaudenkuvaan.

Tuula Saarela, Kati Juva

Aikaero rasittaa elimistön sisäistä kelloa

Aikaerolento rikkoo sopusoinnun ihmisen elimistön ja ympäristön olosuhteiden välillä.

Timo Partonen

Atoksisen struuman radiojodihoito

Leikkaus on atoksisen struuman varma ja tyroksiini epävarma hoito.

Matti J. Välimäki

Parantaako prosessiorganisaatio mielenterveyspalveluja? Kuopion kokemukset ovat myönteisiä

Mielenterveyspalveluja voidaan tuottaa toiminnallisina kokonaisuuksina hallintorajat ylittäen.

Pirjo Saarinen, Heimo Viinamäki, Anneli Helminen, Paavo Kaitokari, Jarmo Pajula, Jorma Penttinen, Kalevi Savolainen, Johannes Lehtonen

Työterveyslääkäreillä valmius hyödyntää osasairauspäivärahauudistusta

Työterveyslääkärit suhtautuivat osasairauspäivärahaan pian sen käyttöönoton jälkeen pääosin myönteisesti ja arvioivat etuuden soveltuvan työhön paluun tukemiseen.

Helena Varonen, Sirkku Kivistö, Antti Jahkola, Lauri Virta, Timo Klaukka

Kitarisan poistosta ei apua pikkulasten korvatulehduskierteeseen

Arviolta joka kolmas lapsi sairastaa toistuvia akuutteja välikorvatulehduksia ja 5 %:lla lapsista esiintyy niin sanottua liimakorvatautia. Tärykalvoputkituksia ja kitarisanpoistoa tehdään Suomessa paljon, vuonna 2002 tehtiin yli 5 000 putkitusta ja lähes 10 000 kitarisanpoistoa. Puolet toimenpiteistä tehdään alle 3-vuotiaille, ja tavallisimmin syynä ovat välikorvatulehdukset.

Sari Hammarén-Malmi

Uusi verenkierrosta mitattava merkkiaine rintasyövän ennusteen arvioimiseen

Uusia rintasyöpätapauksia todetaan Suomessa vuosittain noin 4 000. Rintasyövän seulontaohjelmat ja hoitojen kehittyminen ovat parantaneet rintasyöpäpotilaan ennustetta, mutta jos tauti uusiutuu, paranemisennuste huonontuu huomattavasti. Rintasyöpä on Suomessa edelleen johtava naisten syöpäkuolemien aiheuttaja.

Paula Kuvaja

Väitöstutkimus auttaa tunnistamaan täsmälääkkeestä hyötyvät imusolmukesyöpäpotilaat

Rituksimabi on ensimmäinen syövän hoitoon kehitetty vasta-ainehoito, ns. täsmälääke. Yhdistelmähoitona solunsalpaajien kanssa se on tehokas hoitomuoto useisiin imusolmukesyöpiin. Rituksimabi kykenee tehokkaasti tunnistamaan syöpäsolut, mutta kaikilla potilailla hoito ei johda kaikkien syöpäsolujen tuhoutumiseen eivätkä he tällöin hyödy hoidosta.

Antti Sommarhem

Naiset sairastuvat Parkinsonin tautiin myöhemmin kuin miehet

Tuoreen hollantilaisen tutkimuksen mukaan Parkinsonin tauti diagnosoidaan naisilla noin kaksi vuotta myöhemmin kuin miehillä. Tutkimuksessa analysoitiin Parkinson-potilaita (n = 253), joilla tauti oli ollut alle 10 vuotta ja jotka eivät olleet saaneet levodopa- tai dopamiiniagonistilääkitystä.

Jaana Suhonen

Alzheimer-lääkkeiden käytössä parantamista

Kanadassa tutkittiin lääkekorvausrekisteristä, kuinka asetyylikolinesteraasin estäjiä (AKE-lääkkeitä) käytettiin hoidettaessa yli 65-vuotiaita potilaita (n = 28 961; keski-ikä 80 v) vuosina 2000-2002. Potilaista 4 601 oli pitkäaikaishoidossa. Valtaosalla ensimmäinen aloitettu lääke oli donepetsiili.

Kaisu Pitkälä

Kenelle jaksottainen antiandrogeenihoito?

Prekliinisen näytön perusteella eturauhassyöpäpotilaiden hormonaalisen hoidon tauottaminen viivästyttää tuumorin androgeeniriippumattomuuden ja hormoniresistenssin kehittymistä. Taukojen aikana testosteronitaso elpyy ja toksisuus alenee ja tällöin elämänlaatu paranee. Toipuminen on kuitenkin hitaampaa kuin haittavaikutusten kehittyminen hoidon aikana.

Ossi Lindell

Sähköhoito vähentää masennuskuolemia

Sähköhoito on vakiinnuttanut asemansa psykiatriassa varsinkin masennuksen hoidossa, vaikka takavuosina siihen suhtauduttiin varsin varauksellisesti. Nopean vaikutuksen takia moni hoito-opas suosittelee sähköä ensisijaiseksi hoidoksi elämää uhkaavissa tilanteissa. Sähköhoidetut potilaat ovat kuitenkin nykyään vanhempia ja monisairaampia kuin puoli vuosisataa sitten, mikä tuleekin ottaa huomioon, kun arvioidaan sähköhoidon tuloksellisuutta.

Raimo K. R. Salokangas