Reflektorinen sympaattinen dystrofia Tunnista ajoissa suhteettoman kipeän, huonoliikkeisen, turvonneen käden sairaus

Reflektorinen sympaattinen dystrofia (RSD) eli complex regional pain syndrome-1 (CRPS I) on raajan kipuoireyhtymä, johon liittyy toiminnan huononeminen ja autonomisen hermoston säätelyhäiriö. RSD liittyy yleensä vammoihin, usein distaaliseen radiusmurtumaan. Oireyhtymässä kipu lisääntyy suhteettoman suureksi vamman laatuun nähden, käden nivelet turpoavat, niiden liike vaikeutuu ja iho on lämmin, kuiva ja punoittava. Paras tapa hoitaa RSD:tä on estää se varmistamalla mahdollisimman aikainen ja riittävä mobilisaatio, kipulääkitys ja lääkinnällinen kuntoutus. Vaikeissa tapauksissa tarvitaan aina sairaalahoitoa.

Martti Vastamäki

Opiaattiriippuvuuden näyttöön perustuva hoito ja lääkärin etiikka

Lääkärinvala velvoittaa käyttämään tutkimustiedon ja kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä, kunnioittamaan potilaan tahtoa ja täyttämään lääkärin velvollisuuden jokaista kohtaan. Tiedon lisääntyessä valan noudattamisen pitäisi olla entistä helpompaa, mutta esteenä ovat usein asenteet ja rahan puute. Lyhyet vieroitushoidot on osoitettu opiaattiriippuvaisen potilaan kokonaiskuntoutumisen kannalta tehottomiksi, mutta silti niitä käytetään suomalaisessa päihdehoidossa. Toisaalta korvaushoitoon opiaattiagonisteilla on meillä suhtauduttu torjuvasti, vaikka tieteellinen näyttö sen tehosta on vahva. Asenteiden ja tieteellisen näytön välinen kuilu on johtanut eettiseen ongelmaan, joka ulottuu yksittäisistä potilastapauksista asiantuntijoihin, virkamiehiin ja päätöksentekijöihin.

Mikko Salaspuro

Aleksitymian pysyvyys - uutta tietoa

Aleksitymiaa, kyvyttömyyttä tunnistaa ja kuvata omia tunteita, pidettiin alun perin pysyvänä persoonallisuudenpiirteenä. Tämä käsitys on kuitenkin pohjautunut varsin lyhyisiin seurantoihin ja pieniin sekä valikoituneisiin aineistoihin. Tuoreimmat yleisväestöstä ja depressiopotilaista tehdyt seurantatutkimukset kyseenalaistavat käsityksen aleksitymian pysyvyydestä. Niiden perusteella kyky tunnistaa ja kuvata tunteita voi korjaantua mm. masennuksen onnistuneen hoidon kautta.

Kirsi Honkalampi, Johannes Lehtonen, Heimo Viinamäki

Sydäninfarktin hoitokäytäntöjen, kustannusten ja vaikuttavuuden alueellinen vertailu Kohti kansallista hoidon vertaisarviointia ja kehittämistä

Sydäninfarktin hoidon hoitopäivät, kustannukset ja tulokset näyttävät laajan, rekisteripohjaisen tutkimuksen mukaan Suomessa vaihtelevan alueittain suuresti. Infarktipotilaiden kuolleisuus näyttää olevan pienempi alueilla, joilla ohitusleikkaus tai pallolaajennus on tehty varhaisessa vaiheessa. Hoitoilmoitusten kirjaamiskäytäntöjen puutteet haittaavat luotettavan vertailutiedon saamista. Silti rekisteritiedot tarjoa-vat hyvän lähtökohdan sairaanhoitopiirien toiminnan arviointiin ja vertailuun.

Unto Häkkinen, Ulla Idänpään-Heikkilä, Ilmo Keskimäki, Auvo Rauhala, Timo Klaukka, Eija Teitto

Syrjäytyneet kansalaiset vakuutuslääketieteen näkökulmasta

Suomessa käynnistetty projekti työkyvyttömyyseläkehakemusten laatimiseksi syrjäytyneille henkilöille perustuu ajatukseen, että he eivät muutoin välttämättä saa sosiaaliturvaa oikeasta järjestelmästä. Sosiaaliturvajärjestelmältä tämäm edellyttää yhtenäistä ratkaisukäytäntöä. Miten työkyvyttömyyskriteerit on nähtävä syrjäytyneiden tilanteessa?

Juhani Juntunen, Antti Huunan-Seppälä, Tiina Telakivi, Ilkka Taipale

Hyperkolesterolemian diagnosoinnin ja hoidon laiminlyönnistä parannuksentekoon

Kuusankosken terveyskeskuksessa kampanjoitiin kolesteroliseurannan tärkeyden puolesta. Vuosina 1994-2000 lisättiin riskipotilaiden kolesterolimittauksia ja lääkitystä. Sepelvaltimotauti- ja hyperkolesterolemiapotilaiden kolesteroliseuranta sekä lääkitys moninkertaistuivat seurannan aikana. Silti hoitotulos on vielä melko kaukana tavoitteesta.

Seppo K. Tuominen, Ere Hyppänen

Koetun terveydentilan kehitys Suomessa

16.11.2002 Helsingin yliopisto

Sami Heistaro

Kemo-immunoterapia pinnallisen virtsarakkosyövän hoidossa

15.11.2002 Helsingin yliopisto

Eero Kaasinen

Ruokatorven rauhassyövän epidemiologia, syntymekanismi ja hoito

15.11.2002 Helsingin yliopisto

Eero Sihvo

Lyhyesti: Äiti on oikeassa: syö kalaa niin viisastut

Ranskassa tehdyssä väestötutkimuksessa oli mukana yli 1 600 iäkästä henkilöä, joiden terveyttä seurattiin seitsemän vuotta. Henkilöt, joille seurannan aikana ilmaantui dementia, söivät merkitsevästi vähemmän kalaa kuin ne, joiden aivotoiminta säilyi hyvänä. Henkilöillä, jotka eivät koskaan syö kalaa, on noin viisinkertainen riski sairastua mihin tahansa dementiaan tai Alzheimerin dementiaan verrattuna niiden riskiin, jotka syövät kalaa päivittäin. Lihan syönti ei suojaa dementialta eikä aiheuta sitä tämän tutkimuksen mukaan. Kala kunniaan!

Robert Paul

Lyhyesti: Synnytyksen jälkeistä depressiota voidaan ehkäistä psykoterapialla

Ranskalaisessa vertailututkimuksessa selvitettiin, miten raskauden aikana annettu kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia vaikutti synnytyksen jälkeisen depression puhkeamiseen ja miten synnytyksen jälkeen annettu psykoterapia vaikutti depressiosta toipumiseen. Tutkittaviksi valittiin äitejä, joilla raskauden aikana ilmeni depressiivisiä oireita. Psykoterapiaa saaneilla äideillä ilmeni synnytyksen jälkeen depressiota vähemmän kuin verrokeilla (48 % vs 30 %). Lisäksi synnytyksen jälkeen masentuneet mutta kotikäyntien yhteydessä psykoterapiaa saaneet toipuivat nopeammin kuin ilman terapiaa jääneet. Äidit kokivat neuvolakäyntien ja kotikäyntien yhteydessä annetun psykoterapian myönteiseksi ja sillä voitiin ehkäistä synnytyksen jälkeistä masennusta.

Raimo Kr Salokangas

Urheilijan kammiolisälyönnit ja äkkikuoleman vaara

Urheiluun liittyvät äkkikuolemat saavat suurta julkista huomiota ja lisäävät maallikoiden mielikuvia liikunnan vaaroista.

Juhani Airaksinen

Hermo-verisuonipunoksen säästäminen prostatektomiassa

Radikaaleissa prostatektomioissa keskimäärin lähes 30 %:ssa kasvain ulottuu resektiopintaan. Näissä tilanteissa riski biokemiallisen, paikallisen tai levinneen eturauhassyövän kehittymisestä on selvästi tavallista suurempi. Tosin radikaaliin prostatektomiaan tulevista potilaista yhä suuremmalla osalla tauti diagnosoidaan seerumin suurentuneen PSA:n perusteella, jolloin positiivinen resektiopinta on selvästi epätodennälöisempi kuin diagnoosin perustuessa jo tunnettavissa olevaan kasvaimeen.

Ossi Lindell

Keuhkoklamydia altistaa hengitysteiden muille sairauksille

Länsinaapurissa on selvitetty Kopparbergin alueella, miten Chlamydia pneumoniae -infektion sairastaminen vaikuttaa muuhun myöhempään hengitystieoireistoon ja mm. metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin tai indikaattoreihin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Leptiini - uusi verisuonisairauksien vaaratekijä?

Ylipaino lisääntyy epidemian tavoin länsimaissa. Lihavuuteen liittyy monia perinteisiä valtimotautien vaaratekijöitä. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota myös leptiiniin, rasvasolujen tuottamaan peptidihormoniin, jonka epäillään myös selittävän ylipainoon liittyvää valtimosairauksien vaaraa. Tutkimusten mukaan leptiini saattaa jäykistää verisuonia, vaikuttaa haitallisesti endoteelin toimintaan, lisätä sympaattisen hermoston aktiivisuutta ja nostaa verenpainetta...

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Lisämaustetta keuhkoahtaumataudin lääkehoitojen keitokseen

Melko suuresta, 691 COPD-potilaan aineistosta tutkittiin, auttaako flutikasonin ja salmeterolin yhdistelmä paremmin kuin samat aineet yksin. Lääkkeet annettiin Diskuksella kahdesti päivässä; flutikasonin kerta-annos oli 500 myyg ja salmeterolin 50 myyg. Ennen lääkitystä mitattu FEV1 nousi yhdistelmälääkityksellä tehokkaimmin, samoin lääkityksen jälkeinen FEV1. Myös hengenahdistusta mittaavaan indeksiin yhdistelmän teho oli parempi kuin erillisten lääkitysten. Kaikissa vertailuissa lumevaihtoehto oli kehnoin. Tutkijoiden päätelmät olivat optimistisia: yhdistelmä parantaa keuhkoahtaumapotilaan vointia ja vähentää hengenahdistusta. Täytyy kuitenkin muistaa steroiditutkimuksista tässä taudissa saadut osin kehnot tulokset - eli lisätutkimusta tarvitaan. Tosin osa potilaista saa huomattavaa hyötyä steroideista, joten hoitokokeilu lienee usein aiheellinen.

Hannu Puolijoki

Rasvahiivojen luokitus täsmentyy

Jo vuosisadan ajan on tiedetty, että pityriasis versicolor eli savipuoli on ihmisen iholla elävien rasvahiivojen aiheuttama. Rasvahiivat voivat myös pahentaa atooppisen ja seborrooisen ekseeman oireita sekä aiheuttaa folli-kuliittia ja joskus jopa systeemisiä infektioita. Nykytietämyksen mukaan rasvahiivalajeja on seitsemän ja niitä kaikkia esiintyy suomalaisissa potilasnäytteissä. Malassezia globosa on yleinen pityriasis versicolorin aiheuttaja Euroopassa, kun taas systeemisiä infektioita aiheuttavat etupäässä Malassezia furfur ja Malassezia pachydermatis. Eri rasvahiivalajien ekologiaa iholla ja osuutta eri tauteihin ei vielä tunneta riittävästi, mutta uusien lajien erottaminen helpottanee niiden aiheuttamien tautien tutkimusta.

Hanna Ranta, Jouni Issakainen, Päivi Lintu

Akuutin eteisvärinäkohtauksen hoito

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Akuutti eteisvärinäkohtaus aiheuttaa monia oireita, jotka saavat potilaan herkästi hakeutumaan lääkärin hoitoon. Eteisvärinän hoidossa ryhmän IC rytmihäiriölääkkeet ovat syrjäyttäneet aiemmin varsin yleisesti käytetyn kinidiinin, ja sähköiseen rytminsiirtoon käytetään yhä yleisemmin bifaasisia defibrillaattoreita. Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus on muuttanut käsityksiämme eteisvärinäkohtauksen antikoagulaatiohoidosta. Katsauksessa esitellään akuutin eteisvärinäkohtauksen uusia hoitovaihtoehtoja ja annetaan käytännönläheisiä vinkkejä eteisvärinän akuuttihoitoon.

M J Pekka Raatikainen

Hypnoosin hermostolliset mekanismit ja kliininen käyttö Uusia tutkimustuloksia

Hypnoosin kliininen käyttö lienee hitaasti vapautumassa historiallisista rasitteistaan - mystiikan ja liikaa lupailevien markkinahypnotisoijien vaikutuksesta. Positroniemissiotomografia ja herätevastetutkimukset ovat viime vuosina antaneet lisää tietoa hypnoosin vaikutusmekanismeista. Eri hoitomuotoja vertailevat systemaattiset tutkimukset taas ovat antaneet hypnoosista hyvin myönteisen kuvan monissa operatiivisissa, yleislääketieteellisissä ja psykiatrisissa käyttötarkoituksissa. Hypnoosin mielekäs oikeudellinen käyttö on sen sijaan hyvin vähäistä.

Hannu Lauerma

Itsemurhaan altistavat kognitiiviset mallit

Pelkkä mielialan mataluus tai ahdistava elämäntilanne ei johda itsemurhaan. Negatiivisilla, omaa minää, muita ihmisiä tai tulevaisuutta käsittelevillä ajatussisällöillä on huomattava merkitys mielialan ja käyttäytymisen säätelyssä. Varhain kehittyneet kielteiset sisäiset mallit aktivoituvat kriittisissä elämänvaiheissa. Ajatukset, tunteet, käyttäytyminen ja taustalla olevat kognitiiviset skeemat vaikuttavat vastavuoroisesti toisiinsa. Erityisesti toivottomuusajattelu, negatiivinen minäkäsitys, yleistykset ja kognitiivinen jäykkyys altistavat itsemurhalle. Kognitiivisten vääristymien tunnistaminen ja ratkaisuvaihtoehtojen löytäminen jopa estävät itsemurhia.

Päivi Meretoja, Juhani Laakso