Virtsankarkailu on yleistä myös synnyttämättömillä naisilla

Virtsanpidätyksen ongelmat vaivaavat lähes joka toista naista vuosien mittaan. Amerikkalaisen arvion mukaan virtsankarkailu on kahdeksanneksi yleisin naisväestön krooninen sairaus. Alatiesynnytykseen liittyvää lantion rakenteiden traumaa on pidetty tärkeänä syynä, mutta ongelma osoittautui yllättävän yleiseksi myös synnyttämättömillä naisilla - nunnilla.

Pertti Kirkinen

Aivojen palkitsemisjärjestelmän toiminta muuttunut depressiossa?

Aivojen mesokortikolimbisen dopaminergisen hermoratajärjestelmän on todettu välittävän mielihyvän ja motivaation tunnetta, ja sen vuoksi sitä kutsutaan aivojen palkitsemisjärjestelmäksi. Mm. nikotiini, kokaiini ja dekstroamfetamiini vaikuttavat tätä järjestelmää stimuloiden, mikä saattaa selittää niiden riippuvuutta aiheuttavan luonteen. Stimuloiva vaikutus välittyy dekstroamfetamiinin dopamiinin vapautumista lisäävän vaikutuksen kautta.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Levosimendaani tehokas vaikeassa vajaatoiminnassa

Kalsiuminherkistäjä levosimendaani osoittautui kansainvälisessä LIDO-tutkimuksessa selvästi paremmaksi vaikean vajaatoiminnan hoidoksi kuin perinteinen dobutamiini. Tähän satunnaistettuun tutkimukseen osallistui yli 200 potilasta, joiden katsottiin tarvitsevan inotrooppilääkitystä vajaatoiminnan vaikeutumisvaiheen hoitoon. Vuorokauden kestoinen levosimendaani-infuusio korjasi merkittävästi vajaatoiminnan hemodynaamisia muutoksia 28 %:lla potilaista, dobutamiini vain 15 %:lla. Lääkkeestä saattaa olla ennusteellistakin hyötyä, sillä puolen vuoden seurannassa levosimendaanilla hoidettujen potilaiden kuolleisuus oli pienempi (26 % vs 38 %). Suomalaislääke näyttää siis olevan erinomainen valinta silloin, kun vaikean vajaatoiminnan hoidossa tarvitaan inotrooppitukea.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Leukotrieeniantagonisti vai teofylliini lievässä astmassa - steroidiannoksen suurentaminen paras vaihtoehto

Tsafirlukastin (20 mg x 2/pv) ja teofylliinin (200-300 mg/pv) antamaa lisähyötyä tutkittiin 24 astmaatikolla, joilla peruslääkityksenä oli hyvin pieniannoksinen inhaloitava beklometasoni (100 myyg/pv). Metakoliinialtistuksen tulosten perusteella bronkiaalinen reaktiivisuus väheni enemmän, kun peruslääkitykseen tuli mukaan tsafirlukasti. Sen sijaan on huomattava, että steroidiannoksen suurentaminen monoterapiana 400 myyg:aan päivässä osoittautui kuitenkin vielä paremmaksi vaihtoehdoksi, ja se on myös suositusten mukainen käytäntö.

Hannu Puolijoki

Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (II) Hoidon porrastuksen toteutuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä

Sepelvaltimotauti ja sen vakavat kohtausmuodot aiheuttavat suuren sairaalakuormituksen. Terveydenhuoltojärjestelmän on mietittävä huolellisesti strategiansa taudin ehkäisyssä ja hoidossa. Huomioon on otettava paikalliset olosuhteet ja resurssit. Uudet hoitomuodot pakottavat arvioimaan hoidon toteutuksen strategiaa määrävälein. Työikäisen väestön vakavien sepelvaltimotautikohtausten hoito muuttui tutkimusjakson aikana erikoissairaalapainotteisemmaksi. Tutkimusalueelle suunniteltu sydäninfarktin hoidon järjestely porrastusperiaatteen mukaan osoittautui toimivaksi.

Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa

Kaulavaltimoahtauman kirurgisen hoidon aiheet

Aivohalvaus on merkittävä sairaus yksilötasolla ja kansantaloudellisesti. Iskeemisen aivoinfarktin yleisin syy on kaulavaltimohangan ja sisemmän kaulavaltimon tyven ahtauma, joka syntyy tavallisimmin valtimonkovetustaudin seurauksena. Kirurgisesti hoidettaessa poistetaan ahtauma avoleikkauksella tai pallolaajennuksella. Jos oireinen ahtauma on yli 70 %, saavutetaan leikkauksella selkeä hyöty konservatiiviseen hoitoon verrattuna. Tätä vähäisempien ahtaumien leikkaushoitoa on mietittävä tarkoin tapauskohtaisesti ottaen huomioon toimenpiteeseen edelleenkin liittyvät huomattavat riskit.

Maarit Heikkinen, Rainer Zeitlin, Juha Salenius

Aivotrauman saaneiden lasten ennuste ja kuntoutus

Tapaturmaisesti tai hapenpuutoksesta aiheutuva aivovamma voi aiheuttaa merkittäviä toimintakykyä rajoittavia jälkioireita. Yleisimpiä ovat liikunnalliset ongelmat ja käytöshäiriöt. Hankitun aivovamman saaneiden lasten ja nuorten ennuste sekä heidän tarvitsemansa kuntoutus ovat oleellisesti erilaiset kuin synnynnäisistä vammoista kärsivillä. Kuntoutus tulisi aloittaa välittömästi peruselintoimintojen vakioimisen jälkeen, vaikka potilas olisi vielä tajuton. Tavoitteena on aiheuttaa keskushermostossa vasteita liikkeisiin ja vahvistaa kehon asennon säätelyä. Varhaisvaiheen stimulaation jälkeen kuntoutusta tulee jatkaa suunnatulla neuropsykologisella ja sosiaalisella kuntoutuksella.

Lennart von Wendt, Ingrid Emanuelson

Aivolisäkkeen insidentalooma

Pään alueen ja aivojen kuvaukset paljastavat varsin usein sivulöydöksenä aivolisäkkeen alueen muutoksen, jonka luonne ja merkitys on epäselvä kliinikolle. Ruumiinavausten ja radiologisten tutkimusten perusteella aivolisäkkeen pienet adenoomat ja kystat ovat verraten tavallisia kaikenikäisillä henkilöillä, eivätkä ne seurannassa juurikaan kasva tai aiheuta aivolisäkkeen vajaatoimintaa. Huomattavasti edellisiä harvemmin sattumalöydöksenä todettavat aivolisäkkeen kookkaat kasvaimet edellyttävät aina huolellista hormonaalista selvittelyä ja radiologista seurantaa, koska osa niistä voi kasvaa ja johtaa leikkaushoidon tarpeeseen.

Timo Sane, Leena Valanne

Gynekologi-yhdistykseltä tulossa kannanotto hormonikorvaushoidosta Yksiselitteisiä vastauksia ei ole olemassa

Kesälaitumilta palanneet lääkärit ovat saaneet yhä tiuhempaan tahtiin vastailla huolestuneiden naisten kyselyihin hormonikorvaushoidon turvallisuudesta. Monet naiset kaipaisivat nyt selkeää vastausta siihen, pitääkö hormonikorvaushoito lopettaa heti tai jättää kokonaan aloittamatta.

Ulla Järvi

Hormonikorvauslääkkeisiin Yhdysvalloissa uusia varoituksia

Wyeth on vastikään liittänyt hormonikorvauslääkkeisiinsä uusia varoituksia.

Juhana Idänpään-Heikkilä

Toimintakyvyn arviointi sydän- ja verisuonisairauksissa

Työkyvyn arvioinnin osuvuutta on viime vuosina pyritty parantamaan monin keinoin. B-todistuslomake on uusittu siten, että se paremmin ohjaa kirjoittajaa selvittämään mm. eläkkeenhakijan toimintakykyä ja kuntoutusmahdollisuuksia. Lääkäreitä on koulutettu työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnissa. Työkyvyn arvioinnin perustana ovat oikea diagnoosi ja oikein suoritetut toimintakykymittaukset. Toimintakykymittauksia käytetään eri sairausryhmissä varsin vaihtelevasti. Niiden yhdenmukainen käyttö ja tulkinta parantavat työkyvystä tehtäviä arvioita.

Harri Lindholm, Risto Sala, Seppo Mattila

Medline kliinikon tietokantana PubMed ja Ovid Web Gateway -käyttöliittymien vertailua

Medline on yhä edelleen kliinikon tärkein portti julkaistuihin tieteellisiin tutkimuksiin. Medline itsessään ei ole juurikaan perusrakenteeltaan muuttunut vuosien kuluessa, mutta ympäristö, jossa sitä käytetään, on sitäkin enemmän. Siksi käyttäjien ja organisaatioiden tulee tarkasti miettiä, minkälaisella käyttöliittymällä Medlinea tänään hyödynnetään.

Jukka Englund

Hengitysteiden tulehdusvasteen määrittäminen kosteusvauriorakennuksissa altistuneilla henkilöillä

7.6.2002 Kuopion yliopisto

Minna Purokivi

Hypertrofisen kardiomyopatian geneettinen tausta Itä-Suomessa

7.6.2002 Kuopion yliopisto

Pertti Jääskeläinen

Suonensisäinen ultraäänitehosteaine gynekologisessa kuvantamisessa

7.6.2002 Kuopion yliopisto

Maija-Riitta Ordén

Indusoituvan typpioksidi-syntaasin iNOS:n ja COX-2:n merkitys tulehduksellisissa suolistosairauksissa

11.6.2002 Helsingin yliopisto

Esko Kankuri

Kouluympäristön liittyminen lasten mielenterveyteen

11.6.2002 Helsingin yliopisto

Heidi Somersalo

Uusia, molekyylibiologiseen teknologiaan pohjautuvia menetelmiä syöpätautien ennusteen määrittämiseksi

14.6.2002 Helsingin yliopisto

Jakob Stenman

Lyhyesti: Kolarin jälkeiset unihäiriöt ennakoivat traumaperäistä stressireaktiota

Unihäiriöt ovat tyypillisiä traumaperäisestä stressireaktiosta kärsivillä potilailla, mutta niiden suhdetta häiriön puhkeamiseen ei ole tutkittu prospektiivisesti. Israelilaisessa tutkimuksessa seurattiin 102:ta liikenneonnettomuudessa ollutta henkilöä vuoden ajan. Heistä 26:lla (25 %) täyttyivät traumaperäisen stressireaktion kriteerit, vertailuryhmässä ei kenelläkään. Stressireaktioon sairastuneilla oli kuukauden kuluttua kolarista unihäiriöitä enemmän kuin muilla kolarissa olleilla ja vertailuryhmässä. Traumaperäinen stressireaktio on siis varsin yleinen autokolarista selvinneillä, ja vielä kuukauden kuluttua kolarista ilmenevät unihäiriöt voivat merkitä sitä. Tässä vaiheessa aloitettu aktiivinen hoito voikin estää häiriön kehittymisen pidemmälle.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Bakteerit harrastavat seksiä solujemme sisällä

Bakteerit voivat vaihtaa geenejään konjugaatiolla, jossa esimerkiksi mikrobilääkeresistenssiä aiheuttavat geenit siirtyvät luovuttajalta saajalle erityistä sex-pilusta pitkin. Tromssalaiset tutkijat ovat nyt osoittaneet, että geenien siirtymistä voi tapahtua bakteerien ollessa eukaryoottisolun sisällä. Löydös selittää sen, miksi resistenssin siirtymistä näyttää tapahtuvan erityisesti tehokkaasti virulenttien bakteerien kesken. Bakteerin on osoitettava melkoista kuntoa virulenssinsa suhteen solun sisään päästäkseen. Seksin harrastaminen solun sisällä takaa sen, ettei arvokasta geenimateriaalia siirretä turhanpäiväisiin partnereihin.

Matti Viljanen