Psykoterapia kohensi elämänlaatua
Ihmiset kokivat psykoterapian aikaansaaman muutoksen hyvin kokonaisvaltaiseksi.
Psykoterapia kuvattiin avoimeksi ja yksilölliseksi sosiaaliseksi oppimisprosessiksi, jossa nousi esiin erityisesti yleisiä vuorovaikutuksellisia tekijöitä. Psykoterapeutti pyrki ymmärtämään asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti erityisesti asiakkaan ihmissuhteista käsin.
Nämä havainnot teki PsL Jaana Lilja väitöstutkimuksessaan, joka avaa uuden näkökulman käsitteellistää psykoterapiaa. Tutkimus samalla kokoaa yhteen ja summaa aikaisempia asiakkaiden kokemuksen tutkimustuloksia.
Terapeutti näki tärkeäksi erityisesti tuomitsemattoman hyväksynnän ja aidon kiinnostuksen osoittamisen, yhdessä tutkimisen ylläpitämisen, terapiasuhteessa asioiden esiin nousemisen sekä terapeutissa itsessään käynnistyvän oppimisprosessin.
– Terapeutti nosti tärkeänä esiin myös omaa pyrkimystään vahvistaa asiakkaan autonomiaa suhteessa terapeuttiin, muihinkin ihmissuhteisiin sekä laajempaan yhteiskuntaan, Lilja kertoo.
Väitöstutkimuksen aineistona olivat hänen psykoterapia-asiakkaidensa 30 vapaamuotoista Minun terapiani - kirjoitelmaa ja 16 Liljan asiakaskäynteihin liittyvää pohdintaa.
Tutkimuksen tulos kiteytyy hänen mukaansa kolmeen aineistoteoreettiseen malliin, jotka kuvaavat psykoterapeutin käyttöteoriaa sekä asiakkaiden kokemuksia siitä, mitä psykoterapiassa tehdään ja mikä psykoterapian seurauksena muuttuu.
Mallit tarjoavat yhden uuden näkökulman psykoterapian käsitteellistämiseen aineistolähtöisesti ja psykoterapiassa vaikuttavien yleisten vuorovaikutuksellisten tekijöiden tarkastelemiseen.
Luottamuksen syntyminen olennaista
Asiakkaat kuvasivat psykoterapiaa ensisijaisesti avoimeksi vuorovaikutukseksi, jossa keskeistä on oman itsen etsiminen. Se on mahdollista luottamuksellisen rakentumisen kautta. Asiakas arvioi ja tarkkaili terapeuttia kiinnittäen erityisesti huomiota terapeutin hyväksyvään ja arvostavaan kohtaamiseen, oman autonomian oikeuttamiseen sekä uskallukseen jakaa häpeää.
Heille oli niin ikään tärkeää, että terapeutti auttoi asiakasta tutkimaan elämäntilannetta, ihmissuhteita ja ongelmia eri näkökulmista sekä haastoi uudenlaisiin olemisen tapoihin ja toimintamalleihin.
– Luottamuksen rakentumisen myötä asiakas koki mahdollisuuden avautua asioistaan, tutkia erilaisia puolia itsestään, löytää uusia näkökulmia ja uskaltautua harjoittelemaan asioita käytännössä.
Tulokset vahvistavat Liljan mukaan aikaisempia tutkimustuloksia siitä, että asiakkaat näyttäisivät hahmottavan psykoterapiaa ja siinä tapahtuvaa muutosta paljon perinteistä psykoterapiatutkimustraditiota kokonaisvaltaisemmin. Asiakkaat luottavat usein omaan arvioonsa siitä, mikä terapiassa on hyödyllistä ja arvioivat terapeutin sopivuutta itselleen.
Psykoterapeutti ja asiakkaat eivät kuvanneet psykoterapiaa diagnoosien, oireiden tai menetelmien kautta.
Kokonaisvaltainen muutos
Lilja kertoo, että terapiassa tapahtuvaa muutosta saatetaan kuvata usein oireiden vähenemisenä tai työkyvyn kohenemisena. Muutos ilmeni kuitenkin hyvin kokonaisvaltaisena. Terapian kuvattiin myös siirtyneen elämänmittaiseksi sisäiseksi matkakumppaniksi ja tuoneen elämään uudenlaista merkityksellisyyttä.
Kerrottu muutos kiteytyi oman suunnan selkiytymisenä, joka toteutui uuden oppimisena omasta itsestä sekä elämänlaadun kohenemisena. Keskeisenä tuli esiin oman itsen aikaisempaa parempi ymmärtäminen, uusien puolien löytäminen itsestään ja uudenlainen rohkaistuminen.
Muutosta luonnehdittiin myös sosiaaliseksi vastuullistumiseksi, joka ilmeni aikaisempaa parempana muiden ymmärtämisenä, uskaltautumisena päästää muita ihmisiä emotionaalisesti lähelleen. Lisäksi sitä kuvattiin omien rajojen voimistumiseksi ja rohkaistumiseksi ottaa kantaa asioihin myös laajemmin.
– Elämänlaadun paranemista kuvattiin syyllisyyden ja pelkojen helpottumiseksi, elämässä eteenpäin menemiseksi, toimintakyvyn paranemiseksi ja aikaisempaa vahvemmaksi tulevaisuuteen luottamiseksi.
Toimiva tutkimusmenetelmä
Liljaa yllätti se, miten toimiva ja moniulotteinen aineistonkeruumenetelmä vapaamuotoinen kirjoittaminen oli.
– Aineisto oli hyvin tiivis ja avasi yleisellä tasolla moniulotteisesti psykoterapiassa toteutuvia vuorovaikutusprosesseja. Samalla se mahdollisti aineistolähtöisen tutkimisen. Vapaamuotoista kirjoittamista ei ole tällä tavalla käytetty psykoterapiatutkimuksessa. Menetelmällä voidaan saada esiin intuitiivista tietoa, joka ei välttämättä tule esiin muilla tavoilla.
Liljan mukaan psykoterapiatutkimuksen on todettu tarvitsevan entistä enemmän kaikkia terapiasuuntauksia yhdistäviä tutkimusasetelmia. Esiin nousseet kuvaukset tuovat esiin myös, että psykoterapia-asiakkaat kamppailevat psykoterapiassa yhteiskunnan erilaisten rakenteellisten ongelmien parissa.
Asiakas on usein psykoterapiaan tullessaan tilanteessa, jossa on tullut määritellyksi ihmissuhteissaan ja yhteiskunnassa liian kapeaan lokeroon.
– Tämä on johtanut väistämättömään kärsimykseen. Usein asiakkaat ovat joutuneet selviytymään hyvin yksin ymmärtämättä, mistä on kysymys. Psykoterapia avaa uuden mahdollisuuden ja nostaa esiin ongelmia ei niinkään lääketieteellisinä, vaan yhteiskunnallisina ja yhteisöllisinä muutostarpeina.
Huomio vuorovaikutukseen
Tutkimus tuo esiin, että vuorovaikutuksellisiin tekijöihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Lilja toteaa, että ne ovat varmasti olennaisia myös kaikissa hoidollisissa kohtaamisissa ja muissakin ihmissuhteissa.
– Monet ihmiset kuvaavat, että lääkärillä ollut hyvin merkittävä rooli omassa toipumisessa usein juuri vuorovaikutustekijöiden kautta. Lääkäri voi suhtautumistavallaan tuottaa merkittäviä korjaavia kokemuksia asiakkaille päivittäin ja vahvistaa sitä kautta asiakkaan omaa toimijuutta.
Liljan mielestä lääkärien on tärkeää lähestyä asioita myös lääketiedettä laajemmin ja huomioida asiakkaan yksilöllinen ja kokonaisvaltainen tilanne.
– Tällä on iso merkitys kokonaishoidon linjaamisessa. Hoidon porrasteisuus ja psykoterapeuttisen avun tarjoaminen eri muodoissaan varmasti myös vähentävät lääketieteellisen hoidon tarvetta.
PsL Jaana Liljan väitöskirja Mitä me oikein teemme, kun me teemme psykoterapiaa? Aineistolähtöisiä näkökulmia psykoterapiaan tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 13. syyskuuta.
https://www.laakarilehti.fi/kirjautuminen-vaadittu/?show_ad=content_login&login_to_page=713422