Huonoennusteisen rintasyövän hoitoon uusia keinoja

Johanna Anttilan väitöstutkimus keskittyi MYC-positiiviseen syöpään, johon ei ole tehokkaita hoitoja.

Ulla Ora

Kasvipohjaiset lihankorvikkeet ovat hyvä valinta

Lihan korvaaminen saattaa pienentää sydän- tai aivoinfarktin riskiä.

Juha Lempiäinen

Väitös löysi yhteyden keliakian ja vaikeahoitoisen epilepsian välillä

Odottamaton tulos voi avata gluteenin roolia hippokampuksen vaurioitumisessa.

Tiiamari Pennanen

Onko kilpaurheilu vaarallista hoidossa olevassa pitkä QT -oireyhtymässä?

Vakavien rytmihäiriöiden vaara vaikuttaa varsin pieneltä.

Juhani Airaksinen

Suomalaisten työhyvinvoinnissa ei kehumista

Todennäköinen työuupumus kasvussa etenkin esihenkilöillä ja johtajilla.

Tiiamari Pennanen

Työkykyyn liittyvien käyntien luokittelussa vaihtelua

Ohjeistusta tulisi selkeyttää, jotta työterveyshuollon tasalaatuisuus vahvistuisi.

Katri Oksanen, Tiia Reho, Mervi Viljamaa, Mikko Korhonen, Riitta Sauni

Matala PSA ei sulje pois eturauhassyövän mahdollisuutta

Kynnysarvon pienentäminen yli tuplaisi magneettikuvauksen tarpeen.

Ossi Lindell

Harrastusten dementiaa ehkäisevä vaikutus näyttää laimenevan

Yli 10 vuoden seurannassa yhteys pieneni lähes nollaan.

Kaisu Pitkälä

Raskauteen liittyvät aivoverenkiertohäiriöt ovat lisääntyneet

Merkittävimpiä riskitekijöitä ovat ikä, raskauden aikainen kohonnut verenpaine, tupakointi 12. raskausviikon jälkeen ja migreeni.

Anne Seppänen

Alkoholin riskikäyttö on yleistä tehohoitopotilailla

– Vakava sairastuminen näyttää havahduttavan ihmisiä ajattelemaan elämäntapojaan ja muuttamaan niitä, toteaa Eliisa Nissilä.

Anne Seppänen

Uusi lyhytkasvuisuutta aiheuttava sairaus löytyi

HUSin ja Helsingin yliopiston tutkijat olivat mukana tutkimuksessa, jossa tunnistetiin geenivirhe.

Ulla Ora

Keinonenä tunnistaa yleisimmät aivokasvaimet nopeasti

Myös potilaan ennusteen kannalta merkittäviä molekylaarisia kasvainmuutoksia on mahdollista havaita.

Ulla Toikkanen

Väitökset 39-40

Manttelisolulymfoomaan sairastuneiden potilaiden elossaoloaika on pidentynyt huomattavasti 2000-luvun alusta.

Munasarjojen ennenaikainen hiipuminen lisää autoimmuunisairauksien riskiä

Tyypin 1 diabeteksen, Addisonin taudin, SLE:n sekä tulehduksellisen suolistosairauden riski kohoaa merkittävästi.

Ulla Toikkanen

Tarvitaanko divertikuliittiin enää antibioottia?

Jos suoli ei ole puhjennut, antibiootti on yleensä turha.

Ville Sallinen, Panu Mentula

Miten laboratorio voi vaikuttaa mikrobilääkkeiden käyttöön?

Bakteeriviljelyjen löydökset ja herkkyysmääritykset kannattaa raportoida valikoidusti.

Jukka Torvikoski, Reetta Sihvonen, Anu Pätäri-Sampo

Laaja- vai kapeakirjoinen mikrobilääke – näin valitset sairaalassa­­

Kapeakirjoisia täsmälääkkeitä tulisi käyttää yleisemmin.

Kirsi Skogberg

Lyhyt antibioottihoito usein riittää aikuispotilaalla

Keuhkokuumeen, ruusun ja virtsatieinfektioiden hoitoajat ovat puolittuneet 20 vuodessa.

Reetta Huttunen, Juha Rannikko, Jaana Syrjänen

Jokainen lääkäri voi torjua antibioottiresistenssiä

Resistenssi on merkittävimpiä kuolinsyitä maailmassa, muistuttaa Meeri Honkanen.

Meeri Honkanen

”Antibioottia ei tule määrätä kaiken varalta”

Teemanumeron koonnut Meeri Honkanen kehottaa pitämään kuurit kohdennettuina.

Tiiamari Pennanen