Tiede Suom Lääkäril 2025;80:e43708, www.laakarilehti.fi/e43708

Ruutuajan rajoittaminen suojaa lasten mielenterveyttä

Kaksi tuntia päivässä on ehkä liikaa. 

Sari Kosonen

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön yhteistyötutkimuksessa seurattiin 187 nuoren elintapoja lapsuudesta nuoruuteen kahdeksan vuoden ajan.

Tutkimus osoitti, että runsaampi ruutuaika ja erityisesti mobiililaitteiden käyttö lapsuudesta nuoruuteen heijastuivat runsaampiin stressi- ja masennusoireisiin nuoruudessa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että runsaampi liikunta sekä ohjattuun liikuntaan osallistuminen olivat yhteydessä vähäisempiin stressi- ja masennusoireisiin nuoruudessa. Liikunnalla oli kuitenkin heikompi yhteys masennusoireisiin kuin ruutuajalla.

Stressi- ja masennusoireita oli eniten niillä nuorilla, joille kertyi sekä runsaasti ruutuaikaa että vähän liikuntaa lapsuudesta alkaen.

– Useiden kansainvälisten, näyttöön perustuvien suositusten mukaan lasten ja nuorten vapaa-ajan ruutuaika tulisi rajoittaa enintään kahteen tuntiin päivässä. Itse pidän tätäkin määrää suurena, sillä se tarkoittaa lähes kuukauden mittaista ruutuaikaa vuodessa, sanoo lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala tiedotteessa .

Tutkijoiden mukaan tasapainoinen arki, joka sisältää maltillisesti ruutuaikaa ja runsaasti monipuolista liikuntaa, tulisi olla lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen kulmakivi.

– Koko yhteiskunnan kodista päättäjiin tulisi panostaa lasten ja nuorten terveellisten elämäntapojen edistämiseen. Tämä tarkoittaa, että mahdollistamme ja varmistamme maltillisen ruutuajan, runsaan liikunnan sekä riittävän unen ja terveellisen ruokavalion, Haapala korostaa.

Lue lisää: Johdonmukainen kasvatus voi vähentää lapselle haitallisen median käyttöä

Kirjoittaja

Sari Kosonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030