Lyhyesti: Ilmansaasteet pääsevät verenkiertoonkin

Tuoreen tutkimuksen mukaan jo 2 tunnin altistuminen ilmansaasteille lisää sydäninfarktin vaaraa. Useat aiemmat epidemiologiset tutkimukset ovat myös viitanneet siihen, että ilman saastepitoisuuksien nopeatkin vaihtelut heijastuvat kuolleisuuteen ja sydänsairastavuuteen. Tämän epidemiologisen tiedon innoittamana terveet vapaaehtoiset pantiin hengittämään suurkaupunki-ilmaa vastaavaa hienojakoista (< 100 nm), isotooppimerkattua hiiltä sisältävää aerosolia 3-5 henkäystä. Hiilipartikkelien kohtaloa elimistössä seurattiin gammakameralla ja verinäyttein. Hiilipartikkelit siirtyivät verenkiertoon jo minuutin kuluttua altistuksesta, huippupitoisuudet saavutettiin 10 minuutin kuluttua, ja partikkelit pysyivät verenkierrossa ainakin tunnin. Havainto voi osaltaan selittää ilmansaasteiden välittömiä sydän- ja verenkiertovaikutuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Unohtaako potilaasi lääkkeensä?

Potilaat eivät läheskään aina noudata lääkityksestä saamiaan ohjeita. Jopa muutaman päivän lääkkeiden laiminlyönti saattaa heikentää hoitotulosta. Prospektiivisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten säännöllisesti serotoniin takaisinoton estolääkitystä (SSRI) käyttävät potilaat ottivat heille määrättyä lääkitystä. Kolmen kuukauden seuranta-aikana kolme neljästä (72,5 %) unohti ottaa lääkkeensä yhtenä ja runsas neljännes (29,0 %) kahtena tai useampana päivänä. Siis noin 30 % potilaista unohtaa ottaa SSRI-lääkitystä siinä määrin, että sillä voi olla haitallista vaikutusta heidän toipumiselleen. Tämä tuleekin pitää mielessä näiden lääkkeiden vaikutuksia arvioitaessa.

Raimo Kr Salokangas

Hyvä kunto tietää pitkää ikää

Lukuisat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet hyvän fyysisen suorituskyvyn ja runsaan liikunnan suotuisat vaikutukset ennusteeseen ja elämänlaatuun. Uutta perspektiiviä asiaan saatiin, kun kalifornialaiset tutkijat selvittivät yli 6 200 peräkkäisen rasituskokeeseen lähetetyn miehen (keski-ikä 59 vuotta) selviytymistä. Noin 2 500 miehen rasituskoe oli normaali eikä heillä ollut myöskään sydänsairauksiin sopivia oireita tai muita löydöksiä. Lopuilla tutkituista oli joko tiedossa oleva sydänsairaus tai rasituskokeessa todettiin sepelvaltimotautiin viittaava löydös.

Juhani Airaksinen

Narkolepsian kaltainen nukahtamishäiriö Parkinson-potilaalla

Italialainen tutkijaryhmä kuvaa unipolygrafiatutkimuksen perusteella narkolepsiaa muistuttavan nukahtamishäiriön Parkinsonin tautia sairastavalla naisella. Parkinsonin tauti oli potilaalla muuten tavanomainen, mutta levodopahoito oli aloitettu jo noin 40 vuoden iässä ja dyskinesiat olivat ilmaantuneet varhain. Dyskinesioiden takia levodopan annosta oli pienennetty tasolle 600 mg/vrk ja oheen oli aloitettu dopamiiniagonisti pergolidi, jonka annosta vähitellen suurennettiin tasolle 3 mg/vrk.

Kari Majamaa

Työperäiset HIV-altistustilanteet Helsingin seudulla vuonna 2000

HIV-infektio on Suomessakin yleistynyt piikkihuumeita käyttävien parissa, ja samalla myös työperäisten verialtistustilanteiden määrä on lisääntynyt. Vuonna 2000 kävi HUS:n Meilahden ja Auroran sairaaloissa 35 henkilöä mahdollisen HIV-positiivisen verialtistustilanteen takia. Heistä 15 oli terveydenhuollossa työskenteleviä, 9 poliisia, 6vartijaa ja 5 muissa ammateissa toimivia. Ehkäisevä HIV-lääkitys aloitettiin 20 altistuneelle. Varmoja C-hepatiittialtistuksia oli 11 ja B-hepatiittialtistuksia 3. Yhtään työperäistä virustartuntaa ei seurannassa todettu. Verialtistustilanteiden ehkäisy, viiveetön HIV-profylaksin aloitus ja riskiammateissa toimivien B-hepatiittirokotussuoja ovat työperäisten tartuntojen torjunnan kulmakiviä.

Veli-Jukka Anttila, Matti Ristola, Jukka Suni

Selkäkipu kasvuiässä

Kasvuikäisten selkäkipuja on tutkittu viime vuosina yhä enemmän, ja niiden on arveltu yleistyneen yhtä lailla niska-hartiaseudun vaivojen kanssa. Tällöin kyse lienee heikkoon lihaskuntoon liittyvistä ongelmista. Käytännön lääkärin on syytä muistaa, että kasvuikäisen lapsen tai nuoren selkäkivun selvittelyssä on pyrittävä diagnoosiin. Vasta kun muut mahdollisuudet on perusteellisesti tutkittu, selkävaiva voidaan katsoa epäspesifiseksi.

Mikko Poussa

Milloin tarvitaan ruokatorven funktiotutkimuksia?

Ruokatorven funktiotutkimuksia käytetään epäiltyjen ruokatorven sairauksien diagnostisoimisessa tai niiden vaikeusasteen määrittämisessä. Yleisesti käytössä olevia ruokatorven funktiotutkimuksia ovat ruokatorven supistustoimintaa mittaava manometriatutkimus ja gastroesofageaalista happorefluksia mittaava pH:n pitkäaikaisrekisteröinti. Tavallisen ns. laboratoriomanometriatutkimuksen lisäksi on valittavissa myös pitkäkestoinen eli ambulatorinen 24 tunnin manometriatutkimus, johon yhdistetään samanaikaisesti ruokatorven pH-tutkimus. On syytä muistaa, että ruokatorven tähystystutkimus on ensisijainen perustutkimus, joka tulisi aina olla tehty ennen funktiotutkimuksia, myös ruokatorven toiminnallisia sairauksia epäiltäessä.

Urpo Nieminen

Rohdostuotteiden käyttöön liittyviä maksareaktioita

Lääkekasveista valmistettuja rohdoksia käytetään monenlaisten vaivojen hoitoon. Joidenkin lääkekasvien tiedetään tai epäillään voivan aiheuttaa maksavaurioita, ja siksi selittämätöntä maksavauriota selviteltäessä on syytä kysyä potilaalta myös rohdostuotteiden käytöstä. Maksahaitat lienevät varsin harvinaisia, mutta toisaalta rohdostuotteiden haittavaikutuksia ei seurata systemaattisesti.

Anna-Liisa Enkovaara

Vieläkö EEG-tutkimusta tarvitaan?

EEG-tutkimus on ollut kliinisessä käytössä jo noin 60 vuotta ja on vieläkin elinvoimainen. Tutkimusaiheet, rekisteröintilaitteet ja rekisteröintimenetelmät ovat muuttuneet vuosien saatossa. Vaikka EEG-löydökset ovat etiologian suhteen epäspesifejä, ovat ne tukena muiden kliinisten tutkimusten ja laboratoriolöydösten kanssa diagnoosin selvittelyssä. Joissakin tapauksissa EEG-löydös voi kuitenkin antaa selvän viitteen etiologiasta. EEG on yhä ensisijainen tutkimus kohtausoireiden ja epilepsian erotusdiagnostiikassa, aivoinfektioiden diagnostiikassa, alentuneen tajunnan tason selvittelyssä sekä myös joidenkin unihäiriöiden yhteydessä.

Ilkka Lehtinen, Marja Koivu

Vertaistukea samassa veneessä

- Vertaistukihenkilö on vammautuneelle elävä esimerkki siitä, että elämä jatkuu, sanoo Invalidiliiton kuntoutuspäällikkö Hely Streng.

Suvi Sariola

Ei mitään pikkupsykologeja

27-vuotiaan Jukka Parviaisen osittainen neliraajahalvaus on peräisin sukellusonnettomuudesta viiden vuoden takaa. Nykyään hän työskentelee Käpylän kuntoutuskeskuksessa kehittämässä selkäydinvammaisten vertaistukea.

Traumaperäisen stressihäiriön tutkija Rachel Yehuda: Terapia ei saa häiritä ihmisen luonnollista paranemista

Kymmenien tuhansien ihmisten maailma romahti yhdessä WTC:n tornien kanssa syyskuun 11. päivänä. He olivat uhreja, uhrien omaisia, silminnäkijöitä, pelastustyöntekijöitä - ja torneista pelastautuneita. Amerikkalaiseen tapaan tapahtumasta tehtiin kuukausia, ehkä jopa vuosia kestävä mediaspektaakkeli.

Ulla Järvi

Bioterrorismin uhka ja Suomi Mitä opimme syksyn 2001 tapahtumista?

Syksyllä 2001 jouduttiin pohtimaan, miten Suomen terveydenhuoltojärjestelmä oli varautunut taudinaiheuttajien tahalliseen levitykseen. Mitkä olivat jauhekirje-epidemian opetukset? Mitä tapahtuisi, jos jossakin maailman kolkassa todettaisiin isorokkotapaus? Miten uhkan torjuntaan on käytännössä varauduttu?

Pekka Nuorti

Sydämen sympaattinen hermotus sepelvaltimotaudissa - tutkimuksia I123-metaiodo-benzylguanidinillä

14.12.2001 Kuopion yliopisto

Sakari Simula

Opioidien vaikutus hengitysmalliin mitattuna hengitysinduktiivisella pletysmografilla

15.12.2001 Turun yliopisto

Kari Leino

Koululaisten nukkumistottumukset, unihäiriöt ja päiväväsymys

15.12.2001 Tampereen yliopisto

Outi Saarenpää-Heikkilä

Rintasyöpäsuvut Suomessa

15.12.2001 Helsingin yliopisto

Hannaleena Eerola

Sytokromi P-450 -entsyymejä indusoivien tai estävien lääkkeiden yhteisvaikutukset sokeritautilääkkeiden kanssa

21.12.2001 Helsingin yliopisto

Mikko Niemi

Peutz-Jeghersin oireyhtymään liittyvän LKB1-kasvunrajoite-geenin toiminta

15.12.2001 Helsingin yliopisto

Antti Ylikorkala

Lyhyesti: Astmatasapaino ja terveyspalvelujen käyttö

Amerikkalaiset selvittivät 5 272 astmaatikon aineistosta (analyysissä 4 795), miten yksinkertaisella astmatasapainon kyselymittarilla voi ennustaa terveyspalvelujen käyttöä. Mittari antoi tasapainopisteet 0-4, ja suurin arvo oli huonoin. Seuraavan vuoden terveyspalvelujen käyttö todettiin sitä suuremmaksi, mitä huonompi oli tasapainotulos. Akuuttikäyntien osuus ylimpiä lukemia saaneilla oli 3,5 kertaa suurempi kuin nollakerholla. Yllättäen indeksi piti kutinsa, vaikka tulos vakioitiin lääkityksen tai aiemman terveyspalvelujen käytön suhteen. Tulokset rohkaisevat tutkijoiden mukaan käyttämään astmatasapainon mittausta niin kliinisessä työssä kuin väestötason selvityksissäkin. Yhdysvalloissa suhtautuminen on kyllä erilaista kuin Suomessa. Täällä olemme tottuneet seuraamaan sekä vointia että PEF-arvoja...

Hannu Puolijoki