Pikamallitekniikan lääketieteelliset sovellutukset

Lääketieteellisellä pikamallitekniikalla on mahdollista valmistaa kolmiulotteinen malli potilaasta tietokonetomografiassa tai magneettikuvauksessa saadun kuvaustiedoston pohjalta. Malleja voidaan käyttää erilaisten leikkausten suunnittelussa, opiskelussa ja harjoittelussa. Lääketieteellisiä pikamalleja on Oulussa valmistettu kahdeksan vuoden ajan. Tässä katsauksessa kuvaamme käyttämämme menetelmän ja esitämme omia kokemuksiamme pikamallitekniikan sovellutuksista eri lääketieteen erikoisaloilla.

Tuomas Holma, Heikki Löppönen, Osmo Alamäki, Elsi Antila, Eero Ilkko, Lasse Jyrkinen, John Koivukangas, Jari Mahlakaarto, Tarja Mustonen, Esa Niinisalo, Jarkko Oikarinen, Hannu Pernu, Willy Serlo
Lehti 8: Katsausartikkeli 8/2002 Kommentteja

Ohjelmia, verkostotoimintaa, henkilöstöpolitiikkaa ja johtamista

Kansallisen terveysprojektin neljännen osaprojektin toimeksianto koski julkisen terveydenhuollon, yksityisen ja kolmannen sektorin työnjakoa ja yhteistyötä. Tämän osaprojektin selvityshenkilöiden, Pentti Silvolan ja Hannele Kalskeen, tuli tehdä ehdotuksia terveydenhuollon palvelujen tuottajien välisen työnjaon ja yhteistyön kehittämisestä sekä hoidon saatavuuden, laadun, tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden parantamisesta. Selvityshenkilöistä Pentti Silvola on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja ja Hannele Kalske Reumasäätiön sairaalan johtaja. Myös näille selvityshenkilöille asetettiin tukiryhmä, joka on esitetty taulukossa 1.

Taito Pekkarinen
Lehti 8: Terveydenhuolto 8/2002 Kommentteja

Nuorten tupakointia selittävät maakunnalliset tekijät

Tupakointia yksilöstä ja hänen ominaisuuksistaan riippumatta ylläpitäviä ympäristötekijöitä tunnetaan huonosti. Niitä ovat esimerkiksi alueelliset kulttuurit tai muut alueiden ominaisuudet, jotka voivat suosia tai rajoittaa tupakointia. Tupakoivien aikuisten osuus maakunnassa oli yhteydessä nuoren tupakointiin senkin jälkeen, kun omien vanhempien tupakointi oli otettu huomioon. Nuorten tupakointia selittävät henkilökohtaisten ja lähiympäristön ominaisuuksien ohella myös yleisemmät alueellisen tason kulttuuriset tekijät.

Sakari Karvonen, Arja Rimpelä, Satu Helakorpi, Matti Rimpelä
Lehti 8: Terveydenhuolto 8/2002 Kommentteja

Finsk läkare på primärvårdsklinik i Genève

Sinikka Voutilainen utbildade sig till läkare i Tyskland och fick flera erbjudanden om bra arbete där. Men hemmet fanns i Genève och i stället blev det en primärvårdsklinik, en s.k. permanence i FN-staden som blev hennes arbetsplats. Dr Sinikka Voutilainen från Nurmijärvi heter numera Sinikka Calandra och har gjort många erfarenheter i Genèves internationella miljö. Sammantaget kan det sägas att det inte har varit någon dans på rosor.

Åke Landquist
Lehti 8: Terveydenhuolto 8/2002 Kommentteja

Lyhyesti: Kilpirauhashormoni nopeuttaa toipumista masennuksesta

Kilpirauhashormonia on käytetty masennuksen hoidossa tukilääkityksenä, kun riittävää toipumista ei ole saavutettu pelkillä masennuslääkkeillä. Sitä on myös ehdotettu nopeuttamaan jo alkuvaiheen toipumista. Tätä koskeneessa meta-analyysissä todettiin, että 5 tutkimuksessa 6:sta trijodityroniinin (T3) lisäys trisykliseen masennuslääkitykseen nopeutti merkitsevästi masennusoireiden vähenemistä. T3:n vaikutus oli naisilla suurempi kuin miehillä. Onkin ilmeistä, että jo hoidon alkuvaiheessa antidepressiiviseen lääkitykseen liitetty kilpirauhashormoni nopeuttaa toipumista.

Raimo Kr Salokangas
Lehti 7: Lääketieteen maailmasta 7/2002 Kommentteja

Lyhyesti: Laskimotromboosi usein estettävissä

Kanadassa selvitettiin, kuinka usein laskimoveritulppa olisi estettävissä ja miksi näin ei ollut tapahtunut. Aineisto koostui 253 tromboosista 245 potilaalla, ja 44 (17 %) niistä olisi ollut estettävissä asianmukaisella profylaksialla. Nämä muodostivat 2/3 niistä, joille tromboosiprofylaksia oli suositusten mukaan tarpeen. Useimmiten syynä oli profylaksian laiminlyönti (48 %), sen riittämätön pituus (23 %) tai väärä muoto (21 %). Profylaksian aiheita olivat muu kuin ortopedinen kirurgia, pneumonian hoito tai aivotromboosi, johon liittyi alaraajan halvaus. Riskitekijöinä korostuivat immobilisaatio, syöpä ja ylipaino. Siis estää voitaisiin 1/6 laskimotrombooseista ja 2/3 niistä joille suositellaan profylaksiaa. Mielenkiintoinen havainto, ei vain kliinikoiden vaan myös talousihmisten ihmeteltäväksi

Hannu Puolijoki
Lehti 7: Lääketieteen maailmasta 7/2002 Kommentteja

Inhalaatiosteroidilla ja sympatomimeetillä saadaan vastetta pitkään

Kovin laajoja selvityksiä ei ole käytössä siitä, kuinka pitkään inhalaatiosteroideilla ja keuhkoputkia laajentavalla lääkityksellä saadut myönteiset alkuvaikutukset astman hoidossa säilyvät. Hollantilaiset tutkivat tätä 68 astmapotilaan seurannassa, jonka pituus oli yhteensä 5,5 vuotta. Käytössä oli perusvaiheessa inhaloiden terbutaliinia 500 myyg x 4/pv ja beklometasonia 200 myyg x 4/pv.

Hannu Puolijoki
Lehti 7: Lääketieteen maailmasta 7/2002 Kommentteja

Kiniinin vaarallinen haittavaikutus

Vuonna 1994 kuvattiin ensimmäiset kiniiniä käyttäneet potilaat, joille ilmaantui tromboottinen trombosytopeeninen purppura/hemolyyttis-ureeminen syndrooma (TTP-HUS). Matkan varrella on ilmennyt, että tämä haittavaikutus on varsin tyypillinen kiniinille. Nyt Yhdysvalloissa Oklahoman veri-instituutti raportoi laajemmasta potilasotoksesta; tämä instituutti näet huolehtii alueensa kaikista plasmanvaihdoista, joka on TTP-HUS:n valinnaishoito.

Robert Paul
Lehti 7: Lääketieteen maailmasta 7/2002 Kommentteja

Hippokampuksen verenkierto vilkasta akuutissa depressiossa

PET-tutkimusten mukaan vakavassa masennuksessa aivojen prefrontaalisen ja gingulan etuosan kuorikerroksen sekä nucleus caudatuksen verenkierto ja glukoosimetabolia ovat hidastuneet, kun taas amygdala-hippokampuskompleksin verenkierto on vilkastunut. Toisaalta hippokampuksen volyymi on masennusta sairastaneilla usein pienempi kuin terveillä. Nämä tutkimukset perustuvat kuitenkin pieniin ja valikoituneisiin aineistoihin.

Raimo Kr Salokangas
Lehti 7: Lääketieteen maailmasta 7/2002 Kommentteja

Lyhyesti: Pikatesti astmaan?

Kaikelle pitäisi olla pikatestejä, kiire kun on jatkuvaa. Kahden minuutin metakoliini-inhalaatioaltistusta voidaan jo pitää varsin hyvin pikasellaisena, mutta mikä onkaan sen luotettavuus. Kanadalaiset saivat tuhannella potilaalla varsin luotettavan tuntuisia tuloksia, joita kommentoidaan pääkirjoituksessakin. Lienee kuitenkin syytä muistaa, että ns. metakoliinipositiivisuus ei ole sama asia kuin astma eikä negatiivisuus poissulje tautia. Mutta mielenkiintoinen avaus ajatellen terveydenhuoltomme tutkimuksiin tukehtuvaa rulettia...

Hannu Puolijoki
Lehti 7: Lääketieteen maailmasta 7/2002 Kommentteja

Lyhyesti: Psyykkinen häiriö ja perhe-erimielisyydet altistavat vanhusta itsemurhalle

Ruotsalaisessa haastattelututkimuksessa selvitettiin itsemurhaan päätyneiden vanhusten sosiaalisia stressitekijöitä. Itsemurhan tehneet vanhukset olivat somaattisesti ja psyykkisesti sairaampia, heillä oli ollut enemmän taloudellisia huolia ja erimielisyyksiä perheenjäsenten kanssa, heidän koulutustasonsa oli matalampi, he kokivat itsensä yksinäisemmiksi ja heidän perheessään esiintyi enemmän itsemurhia kuin vertailuvanhuksilla. Monimuuttuja-analyysissä psyykkinen häiriö ja perhe-erimielisyydet jäivät ainoiksi merkitseviksi selittäjiksi. Psyykkinen häiriö kasvatti suhteellisen riskin yli 50-kertaiseksi ja perheriidat noin 10-kertaiseksi. Havainto antaa pohdittavaa itsemurhien ehkäisyyn.

Raimo Kr Salokangas
Lehti 7: Lääketieteen maailmasta 7/2002 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030