Bioaseiden aiheuttamat infektiot

Huoli mikrobien käyttämisestä tuhoaseena, erityisesti terrorismin välineenä, on lisääntynyt viime vuosina. Bioaseena voidaan käyttää monia bakteereita, viruksia sekä eläin-, kasvi- tai mikrobiperäisiä toksiineja. Lääkärikunnan tulisi varautua tähän uuteen uhkaan kohentamalla tietojaan bioaseinfektioista ja niiden toteamistavoista. Varhainen etiologinen diagnoosi parantaa altistuneiden potilaiden ennustetta ratkaisevasti ja on ensiarvoisen tärkeätä epidemian leviämisen ehkäisemiseksi. Infektiotietämyksen ajantasaistamisen lisäksi lääkärien täydennyskoulutuksessa olisi syytä paneutua suuronnettomuus- ja katastrofitilanteiden hoitamisen ongelmiin.

Juhani Eskola, Petri Ruutu, Risto Visakorpi

Priorisointikriteerit

Lääketieteen nousu magiasta ihmishenkien pelastajaksi on ollut osa ihmiskunnan suurta unelmaa ja riemuvoitto. Menestyksen ohella tuloksena on ollut asevarustelukierrettä muistuttava kilpa. Tiede on tuottanut uusia entistä hintavampia menetelmiä, väestö on vanhentunut sairastamaan kallista hoitoa vaativia degeneraatiosairauksia ja sairauden sieto on jatkuvasti heikentynyt. Maamme terveydenhuollosta ovat vastuussa kunnat, joista suuri osa on kovien päätösten edessä.

Olli-Pekka Ryynänen, Markku Myllykangas, Juha Kinnunen, Kari E. Turunen

Mielenterveyspotilaan itsemääräämisoikeus sähköhoidosta päätettäessä

Sähköhoito vaikuttaa voimakkaasti masentuneen ihmisen aivoihin. Sähköhoitoon saattaa liittyä pelkoja, väärää tietoutta, määrättyjä riskejä ja ylimitoitettuja odotuksia. Lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista sisältyy tietoon perustuvan suostumuksen periaate, joka edellyttää kattavaa informaatiota hoidon hyödyistä ja haitoista. Masentunut potilas voi olla käytännössä tahdonmuodostus-kyvytön silloin, kun päätös hoidosta tulisi tehdä. Päätöksenteon tulisi edelleen perustua vapaaehtoisuuteen. Näin ollen mielenterveyspotilaan itsemääräämisoikeuteen liittyvät seikat korostuvat sähköhoidosta päätettäessä.

Pirkko Ekholm, Pertti Heikman

Erikoislääkärikoulutusohjelman laadunarviointi Osa I: koulutettavat

Helsingin yliopiston yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon laitoksen vastuulla on jo noin kymmenen vuoden ajan toiminut nelivuotinen erikoistumisvirkajärjestelmä yleislääketieteessä. Ohjelmassa on käytössä vuonna 1994 valmistunut ns. minimitavoitteisto, jonka toteutumista on seurattu portfolioperiaatteella toimivan lokikirjan avulla. Tavoitteisto on tarkoitettu apuvälineeksi koulutettavien henkilökohtaisten oppimistavoitteiden laadintaan. Keväällä 1997 tehtiin koulutuksen laatua arvioiva kyselytutkimus, johon osallistuivat kaikki sillä hetkellä koulutusviroissa olleet erikoistuvat. Enemmistö koulutettavista oli tyytyväisiä ohjelmaansa ja koki hyötyneensä siitä. Koulutuksesta annettu kritiikki koski tiedon kulkua laitokselta opiskelijoille. Tutkimuksessa saatua tietoa tullaan hyödyntämään erikoistumisohjelman eri osien kehittämisessä jatkossa.

Pertti Kekki

Moniresistentit bakteerit ja terveydenhuollon henkilökunta

Runsas mikrobilääkkeiden käyttö luo edulliset olosuhteet moniresistenttien bakteerikantojen leviämiselle, ja näiden bakteerien aiheuttamat ongelmat ovat lisääntymässä. Jotta moniresistenttien bakteerien leviämistä sairaaloissa voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti jarruttaa, on tärkeää kohdistaa voimavarat oikein. Henkilökunnan seulontaviljelyt voivat olla arvokas keino MRSA-epidemioiden torjunnassa, mutta niitä tulee käyttää valikoiden. MRSA-kolonisaationäytteiden oton, kantajuuden hoidon ja työstä pidättämisen tulee tapahtua hyvässä yhteisymmärryksessä työntekijän kanssa. Henkilökunnan VRE-kantajuutta ei pääsääntöisesti tule etsiä seulontanäytteillä. Kansallisissa ohjeissa tilanteista, joissa henkilökunnassa epäillään ja heillä todetaan moniresistentin bakteerin kantajuus, ei ole tapahtunut muutoksia.

Outi Lyytikäinen, Jaana Vuopio-Varkila, Pirkko Kotilainen, Sekä Mrsa- Ja Vre-Asiantuntijatyöryhmän Jäsenet

Lääkärit kansanedustajaehdokkaina

Lääkäriliiton jäsenet ovat hyvin edustettuina eduskuntavaalien ehdokaslistoilla. Eduskuntaan pyrkii puolensataa lääkäriä kaikkiaan kymmenen puolueen listoilla kaikissa vaalipiireissä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Esittelemme tässä valtaosan ehdokkaista.

Levinneen melanooman hoito solunsalpaajan ja interferonin yhdistelmällä

Ihomelanooma on viime vuosina maailmanlaajuisesti yleistynyt nopeammin kuin minkään muun syövän. Suomessa todetaan vuosittain noin 500 uutta ihomelanoomaa eli tummasolusyöpää. Tärkein syy taudin lisääntymiseen on ihmisten altistuminen auringon ultraviolettisäteilylle. Suurin osa tapauksista on varsin pinnallisia kasvaimia ja potilaat voidaan parantaa leikkaushoidolla. Levinneen melanooman hoitotulokset ovat kuitenkin edelleen melko vaatimattomat ja parempia hoitomuotoja tarvitaan. Väitöskirjatyön tarkoituksena oli pyrkiä löytämään taudin käyttäytymistä ennustavia tekijöitä ja kehittää tehokkaampi yhdistelmähoito levinneeseen melanoomaan.

Marjo Hahka-Kemppinen

Geenipaikat Järvi-Hakola-Nasun taudille ja kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle

Järvi-Hakola-Nasun tauti (polykystinen lipomembranoosi osteodysplasia sekä sklerosoiva leukoenkefalopatia, PLO-SL) on harvinainen peittyvästi periytyvä dementia, johon liittyvät luuston kystat. Se johtaa kuolemaan noin 40 vuoden iässä. Tauti alkaa varhaisessa aikuisiässä psyykkisin oirein, esimerkiksi sosiaalisena estottomuutena ja keskittymiskyvyn puutteena, sekä kivuilla ja murtumilla raajojen luissa.

Petra Pekkarinen

Oksidatiivinen stressi ja low-density-lipoproteiinin hapettuminen aikuistyypin diabetesta sairastavilla

Sepelvaltimotauti ja munuaistauti ovat aikuistyypin diabetesta sairastavilla merkittävästi yleisempiä kuin ei-diabeetikoilla. Hyperglykemian arvellaan olevan keskeisessä asemassa näiden komplikaatioiden synnyssä, mutta biokemiallisia mekanismeja, joilla komplikaatiot kehittyvät, ei kuitenkaan tunneta hyvin. Hyperglykemia voi aiheuttaa ns. vapaiden happiradikaalien lisääntynyttä muodostusta, mikä voi puolestaan johtaa proteiinien, lipidien ja nukleiinihappojen oksidaatioon, eli lisätä ns. oksidatiivista stressiä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella oksidatiivisen stressin ja low-density-lipoproteiinin (LDL) hapettumisen yhteyttä sepelvaltimotaudin ja munuaistaudin esiintymiseen aikuistyypin diabetesta sairastavilla.

Janne S. Leinonen

Mahasyövän ennustetekijöitä

Mahasyöpä on edelleen pahamaineinen sairaus, sillä diagnoosihetkellä tauti on usein levinnyt niin pitkälle, ettei parantavaa hoitoa ole. Potilaan 5-vuotisennuste tuumorin poistoleikkauksen jälkeenkin on suomalaisissa aineistoissa vain 20-45 %. Mahasyövän levinneisyyttä kuvaava TNM-luokitus on tärkein eloonjäämistä ennustava tekijä, mutta yksittäisen potilaan ennustetta voi sen avulla määrittää vain karkeasti. Tässä tutkimuksessa oli tarkoitus etsiä muita mahasyövän uusiutumiseen ja syöpäkuolemaan vaikuttavia tekijöitä histopatologian keinoin.

Leena Setälä

Lyhyesti: Työmäärä ja sydäninfarkti

Japanilaistutkijat ovat selvittäneet, miten päivittäinen työtuntien määrä suhteutuu sydäninfarktin ilmaantumiseen. 195:tä infarktiin sairastunutta miestä verrattiin 331 vastaavanikäisen kohorttiin. Jos päivittäinen työmäärä oli alle 7 tuntia, oli infarktiriski kolminkertainen verrattuna siihen, että työskenteli 7-9 tuntia päivässä. Jos työmäärä ylitti 11 tuntia päivässä, riski oli taas lähes kolminkertainen 7-9 tuntia päivässä työskentelevien vaaraan verrattuna. Vähän työskentelevien infarktilöydös voi selittyä sillä, että henkilöt ovat työttömiä tai sairaita. Pitkiä päiviä tekevien infarktiriski ei ollut odottamaton löydös.

Robert Paul

Lyhyesti: Interferonista hyötyä metastasoituneessa munuaissyövässä

Subkutaanisesti annetun alfa-interferonin on nyt havaittu satunnaistetussa tutkimuksessa pidentävän elinikää progestiinihoitoon verrattuna potilailla, joilla on metastasoitunut munuaissyöpä (n = 335). Interferonia annettiin subkutaanisesti 10 MU kolmesti viikossa, ja progestiinia (medroksiprogesteroniasetaatti) 300 mg päivässä per os. Kuolemien määrä oli interferoniryhmässä 28 % pienempi ja keskimääräinen elinikä piteni 2,5 kuukautta (8,5 vs 6 kuukautta). Syöpä kuitenkin eteni hoitoryhmästä riippumatta lähes kaikilla viimeistään noin 15 kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta, ja interferonihoitoon liittyi melko paljon sivuvaikutuksia.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Apteekki mikrosirussa

Nature-lehdessä kerrotaan, että amerikkalaiset insinöörit ovat kehittäneet 50 pennin kolikon kokoisen piisirun, joka potilaan ihon alle asennettuna annostelee lääkkeitä. Sirussa voi olla jopa satoja pieniä säiliöitä, jotka tyhjentyvät samaiseen siruun ohjelmoitujen käskyjen mukaan. Koska säiliöt ovat pieniä, lääkkeitä pitää käyttää väkevinä liuoksina.

Matti Viljanen

Lyhyesti: You're nuts!

Nurses' Health Studyssa todettiin, että pähkinät suojaavat sepelvaltimotautitapahtumilta ja -kuolemalta. Seurannassa olleista yli 86 000 sairaanhoitajasta 1 255:lle tuli sydäntapahtuma. Sellaisilla hoitajilla, jotka söivät yli 150 grammaa pähkinöitä viikossa, sydäntapahtuman riski oli vain 65 % (95 %:n luottamusväli 53-11 %) pähkinöitä kokonaan karttavien tai alle 30 grammaa kuukaudessa syövien riskistä. Tulos pysyi samana, vaikka tilastoja korjattiin kaikenlaisten häiriömuuttujien suhteen. Pähkinöissä on runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja. Sydämen kannalta turvallinen dieetti alkaa muuten olla allergikon painajainen: punaviini ja pähkinät. Tulee ihan joulu mieleen.

Robert Paul

Lyhyesti: Mitomysiini sädeherkistäjänä

Syövän hoidon tuloksia voidaan joskus parantaa perin yksinkertaisesti ja jo vuosikymmeniä käytössä olleella lääkkeellä. Itävaltalaiset satunnaistivat 188 potilasta, joilla oli suurikokoinen (yleensä T3 tai T4) pään ja kaulan alueen syöpä joko tavanomaiseen sädehoitoon (70 Gy, yhteensä 35 hoitokertaa), nopeutettuun sädehoitoon (55 Gy, 17 hoitokertaa) tai nopeutettuun sädehoitoon ja saamaan lisäksi yhden annoksen mitomysiiniä suoneen sädehoidon aikana (20 mg/m2). Parhaiten meni mitomysiiniä saaneilla. Täydellinen hoitovaste tuli 67 %:lle, nopeutetussa sädehoidossa 58 %:lle ja tavanomaisessa sädehoidossa 43 %:lle (p < 0,05). Myös elinaika piteni mitomysiiniä saaneilla tilastollisesti merkitsevästi. Tämän solunsalpaajahoidon hinta on noin 700 markkaa eikä sen antaminen suoneen sekään paljoa resursseja vaadi.

Heikki Joensuu

Myelooman kemoterapia puntarissa

Jo miltei Aatamin ajoista lähtien myelooman perushoito on ollut vanha kunnon MP-kuuri eli melfalaani ja prednisoni. Tätä medisiinan kiintotähteä on yritetty syrjäyttää milloin minkäkinlaisella lääkeyhdistelmällä, mutta yleensä vaatimattomalla menestyksellä. Samoilla linjoilla on uusi perinpohjainen meta-analyysi, johon oli yhdistetty potilaskohtaiset tiedot 20 satunnaistetusta tutkimuksesta ja 4 930 potilaasta, joista oli saatu käyttöön potilaskohtaiset tiedot. Lisäksi analyysiin otettiin mukaan seitsemän satunnaistettua tutkimusta ja 1 703 potilasta pelkästään kirjoitetusta raportista saatujen tietojen perusteella. Kaikissa 27 tutkimuksessa MP-kuuria oli verrattu vähintään kolme eri lääkettä sisältävään muuhun yhdistelmään.

Heikki Joensuu

Virukset ja korvatulehdus

Vaikka äkillistä välikorvatulehdusta yleensä pidetäänkin bakteeriperäisenä, viruksilla on katsottu olevan merkittävä sija taudin synnyssä. Korvaongelmahan ilmaantuu tyypillisesti flunssan yhteydessä ja taudin aikana otetuista välikorvaeritteistä on löydetty useita eri viruksia.

Per Ashorn

Yllättävä yhteys luuston ja immuunijärjestelmän välillä

Luiden muotoutumista säätelevät osteoklastit ovat samaa hematopoieettista alkuperää kuin makrofagitkin. Osteoklastien toiminnan puutteellisuus johtaa luumassan lisääntymiseen eli osteopetroosiin. Niiden vilkastunut toiminta puolestaan aiheuttaa osteoporoosia ja esimerkiksi syövän etäpesäkkeiden ja reuman yhteydessä ilmenevää luun hajoamista.

Matti Viljanen

Sikiön niskan turpoaminen kuvastaa myös sydänvian riskiä

Noin 60 %:lla 21-trisomiasikiöistä voidaan todeta 11.-14. raskausviikolla kaikututkimuksessa poikkeavan voimakas turvotus tai nestekertymä niskan ihon alla, niskapussi. Tämä löydös on spesifisempi kromosomipoikkeavuuden merkki kuin äidin seerumiseulonnan löydös, mutta sen diagnostisesta arvosta ei vielä ole päästy yksimielisyyteen.

Pertti Kirkinen

Trombofiiliset mutaatiot mukana vaikeissa raskauskomplikaatioissa

Vaikka mikrotrombit, hyytymistekijöiden muutokset ja heikentynyt istukkaperfuusio on osattu liittää pre-eklampsiaan, selittämättömään sikiön kuolemaan, sikiön kasvun hidastumiseen ja istukan ennenaikaiseen irtoamiseen, ilmiöiden syy-seuraussuhteista ei ole varmaa tietoa. Trombimuodostusta suosivat mutaatiot näyttävät yllättävän tavallisilta naisilla, jotka saavat raskauden aikana jonkin näistä komplikaatioista.

Pertti Kirkinen