Pienikin sädeannos aivoihin vauvaiässä huonontaa kognitiivisia toimintoja
Muun muassa leukemia- ja aivotuumorilapsilla tehtyjen tutkimusten perusteella tiedetään, että suuret säteilyannokset vahingoittavat kehittyviä aivoja ja vaikuttavat kognitiivisiin prosesseihin. Säteilytyksen vaikutusta on ollut kuitenkin vaikea erottaa perussairauden ja sen hoitojen aiheuttamasta haitasta. Ruotsalaisessa tutkimuksessa selvitettiin yli 3 000 miehen kohortissa matalien, aivoihin kohdistuneiden sädeannosten vaikutusta älykapasiteettiin 18-19 vuoden iässä. Miehet olivat saaneet ihohemangiomaan sädehoitoa alle 18 kk:n iässä. Tutkimuksessa hyödynnettiin armeijan kutsuntojen yhteydessä tehtävää kognitiivista testiä (oppimiskyky, looginen päättely, spatiaalinen hahmotus) ja armeijan rekistereistä selvitettiin myös sosioekonominen status ja lukion käynti. Tutkimuksessa todettiin, että alle 250 mGy:n aivoihin absorboituneen annoksen saaneiden joukossa lukion käyneiden osuus oli suurempi (32 %) kuin yli 250 mGy:n annoksen saaneiden (17 %). Aivojen frontaaliosien säteilyannoksen suhteen monimuuttuja-analyysin OR oli 0,47(95 %:n luottamusväli 0,26-0,86), takaosien säteilyannoksen suhteen yhteys oli hiukan heikompi (OR 0,59, 95 %:n luottamusväli 0,23-1,47). Negatiivinen annosvaste todettiin myös kognitiivisissa testeissä oppimiskyvyn ja loogisen päättelykyvyn, mutta ei spatiaalisen hahmotuksen osalta. Tutkimustuloksen käytännön merkitys konkretisoituu tiedosta, että säteilyannos on vauvaikäisen pään TT-kuvauksessa yli 100 mGy. Vaikka viralliset hoitoprotokollat eivät suosittele tietokonetomografiatutkimusta vähäisissä päävammoissa, on kliinisessä käytännössä usein paineita tähän esimerkiksi vanhempien painostuksen tai juridisten syiden takia. Ruotsalaistutkimus antaakin aiheen vauvaikäisten pään TT-kuvausten kuvauskriteerien miettimiseen kliinisessä käytännössä.
