Ylipainoisuus yleisempää pojilla kuin tytöillä

Liki joka neljäs lapsi on ylipainoinen, selviää THL:n tuoreesta tilastoraportista

Yksinäisyys on kognition heikkenemisen merkittävä riskitekijä ikääntyneellä

Ikääntyneiden yksinäisyys on yleistä. Se voi johtaa kognition heikkenemiseen ja muistisairauteen.

Niina Savikko, Anu Jansson, Kaisu Pitkälä

Laatutyöskentely vähensi turhia tutkimuksia

Yhdysvalloissa terveydenhuoltoon käytetään 3 300 miljardia dollaria vuodessa, lähes 18 % kansantuotteesta. On arvioitu, että summasta 10–30 % kuluu hyödyttömään toimintaan, esimerkiksi tarpeettomiin tutkimuksiin, kuten ennen kaihileikkausta rutiininomaisesti otettaviin thoraxröntgenkuviin, laboratoriokokeisiin ja EKG-tutkimuksiin.

Helena Liira

Leikkaus on parempi kuin fysioterapia ahtaaseen lonkkaan

Englantilaiset urheiluortopedit tekivät hienon satunnaistetun tutkimuksen artroskooppisen kirurgian hyödystä ahtaan lonkan oireyhtymässä, jossa reisiluun pää ei oikein mahdu lonkan nivelkuppiin. Syynä voi olla synnynnäinen rakennevika, mutta useimmiten urheiluvamma. Rasituskipuna lonkan alueella ilmenevä tila voi alkaa jopa kasvuiässä, esimerkiksi jääkiekkomaalivahdeilla 15–20 vuoden iässä. Diagnoosi on kliininen ja se varmistetaan kuvantamistutkimuksin.

Hannu Paajanen

Solunsalpaaja eturauhassyövän ensilinjaan

Suurin osa eturauhassyövistä on hyväennusteisia, mutta suuren riskin taudissa kuolleisuus on merkittävä. Hoitosuosituksen mukaan suuren riskin paikallisen eturauhassyövän hoitoon käytetään sädehoidon ja hormonaalisen hoidon yhdistelmää. Tutkimuksessa solunsalpaaja dosetakselin lisääminen hoitoon vähensi kuoleman riskiä.

Sirkku Jyrkkiö

Antibioottikuori tahdistininfektioiden ehkäisyyn

Tahdistininfektio on merkittävä komplikaatio, joka lisää sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta. Infektioita voidaan vähentää hyvällä toimenpidetekniikalla ja tehokkaalla suonensisäisellä antibioottiprofylaksialla. Uuden tutkimuksen mukaan tahdistimen ympärille asetettavan antibioottikuoren avulla infektioriskiä voidaan pienentää entisestään.

Juhani Airaksinen

Hoitotahdon vaikutuksista tarvitaan tutkimusta

Hoitotahto sisältää toiveita elämän loppuvaiheen hoidosta, yleensä rajauksia elvytykseen ja aktiivihoitoihin. Sen vaikutusta hoitoihin on tutkittu isoissakin tutkimuksissa, ja ranskalaiset tekivät niistä systemoidun katsauksen.

Kaisu Pitkälä

Kiireettömien EKG-tutkimusten määrä terveyskeskuksissa vaihtelee huomattavasti

LÄHTÖKOHDAT EKG:n käytöstä perusterveydenhuollon kiireettömillä vastaanotoilla ei ole selkeää valtakunnallista suositusta, vaikka kustannukset ovat suuret.

Heli Perttunen, Hannu Vessari, Markku Sumanen, Outi Koskinen, Aleksi Varinen, Liisa Joutsiniemi, Risto Raivio, Mika Palvanen, Elise Kosunen, Tuomas Koskela

Lasten ja nuorten krooninen väsymysoireyhtymä

Kroonista väsymysoireyhtymää pidetään toiminnallisena häiriönä. Etiologia on todennäköisesti monitekijäinen.

Heli Helander, Marita Hovi, Tuuli Immonen, Tuire Lähdesmäki, Ismo Makkonen, Outi Saarenpää-Heikkilä

Rusketusriippuvuus on ihosyöpäriski

Ultraviolettisäteily on ihosyövän keskeinen riskitekijä.

Anna Toledo, Lasse Ylianttila, Timo Partonen, Erna Snellman

Väitös avasi narkolepsian mysteeriä

Tomi Sarkanen havaitsi, että rokotenarkolepsia näyttää olevan sama sairaus kuin tavallinen narkolepsia.

Anne Seppänen

Väitökset 18/2019

Masennus ja rikekäyttäytyminen yhteydessä nuorten varhaiseen yhdyntäelämään

Vanhempien osallistamisesta hyötyä vastasyntyneen sairaalahoitoon

Syntymän jälkeen käynnistyy korvaamattoman tärkeä vauvaan tutustumisen ja vanhemmuuden alkamisen aika, jossa biologiset mekanismit sekä vauvan että äidin puolelta tukevat läheistä vuorovaikutusta. On nurinkurista, että juuri tässä vaiheessa tehohoitoa tarvitsevat vastasyntyneet erotetaan edelleen monissa sairaaloissa äideistään. Vanhempien potentiaali vauvan voinnin seuraajina ja päätöksentekoon aktiivisesti osallistuvina tiimin jäseninä jää usein hyödyntämättä ja he jäävät vain informaation vastaanottajiksi. Isompien lasten sairaalahoidossa vanhempien läsnäolo on jo pitkään ollut itsestäänselvyys.

Liisa Lehtonen, Sari Ahlqvist-Björkroth, Anna Axelin

Terveyskeskusten EKG-tutkimuksissa suuret erot

Tutkimuksia tehtiin enemmän, kun potilaskunta oli iäkästä ja käyntejä hoitajan vastaanotolla oli paljon.

Marianne Jansson

Lapsen uupumusta ei saa ohittaa

Kroonisen väsymysoireyhtymän diagnoosi viivästyy usein.

Tiina Huttu

Hampaiden reikiintyminen ja ientulehdus lapsuudessa saattavat lisätä valtimokovettumataudin riskiä

Lasten suun infektioiden ja aikuisiän valtimokovettumataudin välinen yhteys paljastui LASERI-tutkimuksessa.

Ulla Toikkanen

Psykoosin ennusmerkit voivat olla erilaisia nuorilla ja keski-ikäisillä

Keski-ikäisten psykoottisenkaltaiset oireet voivat olla sairastumisriskin osalta hyvälaatuisempia kuin nuoremmissa ikäryhmissä, selviää väitöstutkimuksesta.

Tuomas Keränen

Riittämätön unen määrä voi altistaa eteisvärinälle

Uniapnean vaikeusaste on itsenäinen riskitekijä eteisvärinälle. Amerikkalaistutkijat osoittivat, että myös lyhyempi unen määrä lisää eteisvärinän riskiä.

Heikki Ekroos

TAVI on syrjäyttämässä kirurgiaa aorttaläppä­ahtauman hoidossa

Katetriteitse asennettavia läppäproteeseja eli TAVI-toimenpiteitä suositaan nykyisin vaikean aorttaläppäahtauman hoidossa silloin, kun perinteiseen läppäleikkaukseen liittyy ainakin kohtalaisesti suurentunut riski. Uusien tutkimusten mukaan TAVI-hoidon tulokset ovat vähintään yhtä hyvät kuin perinteisen kirurgian myös potilailla, joiden leikkausriski on pieni.

Juhani Airaksinen

Puukko vai lasta akillesjänteen repeämään?

Tuore meta-analyysi vertailee akillesjänteen repeämän leikkaushoitoa ja konservatiivista hoitoa. Leikkaushoidossa revenneet jänteen päät ommellaan yhteen ja nilkka immobilisoidaan 4–8 viikoksi. Konservatiivinen hoito tarkoittaa nilkan immobilisaatiota plantaarifleksioon ainakin 4 viikoksi ja sen lisäksi 2–3 viikon rajoitusta nilkan liikkeisiin, jotta repeytyneen jänteen päät arpeutuvat luonnostaan ilman kirurgin veistä. Kirjallisuushaku löysi aiheesta 10 laadukasta satunnaistettua vertailututkimusta (944 potilasta) ja 19 prospektiivista seurantatutkimusta (14 918 potilasta).

Hannu Paajanen