Päihteiden käytön diagnostiikka

Koska päihteiden aiheuttamien terveyshaittojen paraneminen on todennäköisempää, jos oireet tunnistetaan varhain, päihteiden käytöstä pitää kysyä potilaalta systemaattisesti ja sopia myös jatkoseurannasta. Alkoholin suurkulutuksen toteamisessa kannattaa käyttää apuna laboratoriokokeita, ja niiden merkitys on viime aikoina korostunut esimerkiksi ajokyvyn arvioinnissa. Huumausaineiden käytön diagnostiikassa anamneesin ja kliinisten havaintojen ohella käytetään virtsasta tehtäviä osoituskokeita, joiden tulokset tulee varmistaa kvantitatiivisilla jatkomäärityksillä. Huumetestauksen kysymyksenasetteluja tulisi selkiyttää ja käytännön järjestelyihin tarvitaan lisää valmiuksia.

Onni Niemelä

Milloin en aloittaisi hormonikorvaushoitoa

Lähes puolet suomalaisista naisista käyttää hormonikorvaushoitoa pääasiassa vaihdevuosioireiden lieventämiseen. Vakavimpana hormonikorvaushoidon haittana voidaan pitää rintasyövän ja endometriumsyövän riskin lisääntymistä. Hormonikorvaushoitoa tulisi erityisesti välttää, mikäli suvussa on runsaasti rinta- ja/tai munasarjasyöpää tai naisella on todettu rintasyöpägeenin kantajuus. Naiset, jotka eivät koe subjektiivisia vaihdevuosioireita eivät myöskään tarvitse hormonikorvaushoitoa. Vaikka kokonaisvaikuttavuutta ajatellen hormonikorvaushoidon hyötyvaikutuksia saattaakin olla enemmän kuin haittoja, on pidettävä mielessä, että hyödyt ja haitat eivät ole yhteismitallisia.

Kaija Holli

Tupakointi on lopetettava kuukausi ennen leikkausta

Tupakointi lisää leikkauspotilaiden komplikaatioita. Jo yhden vuorokauden tupakoimattomuus riittää poistamaan veren haitallisen häkäpitoisuuden, mutta vasta 1-2 kuukauden tupakoimattomuus ennen leikkausta minimoi tupakoinnin aiheuttaman lisäriskin. Tupakointi leikkauspäivänä on riittävä peruste perua toimenpide, jos potilaalla on iskeeminen sydänsairaus tai jos hänelle tehdään toimenpide, jossa hyvä kapillaariverenkierto on välttämätöntä. Tupakoinnin huomioimatta jättäminen preoperatiivisesti on epäeettistä, koska sen jatkaminen lisää potilaan kärsimyksiä ja aiheuttaa lisäkuluja yhteiskunnalle.

Arto Puura, Pekka Puska

Oikaisu

Lääkärilehdessä 38/2002 ilmestyneessä artikkelissa Pyhälä R ym. Talven 2002 influenssaepidemiat ja virusten uusimmat yritykset murtaa immuunisuoja oli kuvion 3 asteikossa virhe. Julkaisemme tässä kuvion uudelleen oikeassa muodossa.

Kansallinen terveysprojekti askarrutti Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa Raha ja työvoima ratkaisevat terveydenhuollon tulevaisuuden myös Savossa

Kansallinen terveysprojekti nosti viimeinkin terveydenhuollon poliittisen keskustelun kärkeen. Rahoituksen turvaaminen terveydenhuoltoon on kuitenkin asia erikseen niin Savossa kuin muualla Suomessa. Kuopiossa halutaan panostaa toimivaan perusterveydenhuoltoon ja ongelmien ennalta ehkäisyyn kuten kansallinen terveysprojekti suosittaa. Tärkeä lähitulevaisuuden tavoite Savossa on myös yliopistosairaalan ja aluesairaaloiden välinen järkevä työnjako.

Ulla Toikkanen

WHO:n talouden ongelmat poistuneet Gro-ilmiön myötä

Maailman terveysjärjestössä WHO:ssa alkoi uusi aikakausi, kun tohtori Gro Harlem Brundtlandista vuonna 1998 tuli pääjohtaja. Hänen aloitteestaan on ryhdytty tehostamaan WHO:n toimintaa, ja saavutettu näin myös jäsenmaiden hyväksyntä. Tämä Gro-ilmiö näkyy myös WHO:n taloudessa: taloudelliset ongelmat näyttävät hävinneen ja talouden elpyminen jatkuu.

Åke Landquist

Erikoislääkärikoulutuksen ja toimintaympäristön kehittäminen Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirissä Kokemukset SYNOPSIS-projektista 1999-2001

Kainuun sairaanhoitopiirissä erikoistuvien ja erikoislääkäreiden koulutusta ja toimintaedellytyksiä on kehitetty SYNOPSIS-projektissa STM:n, Oulun yliopiston, OYS:n, Suomen Lääkäriliiton, Kainuun liiton ja sairaanhoitopiirin terveyskeskusten tuella. Kehitystoimien alustavat tulokset ovat varsin myönteisiä, vaikka osittain toimenpiteiden vaikutus on arvioitavissa vasta tulevien vuosien aikana. Eräissä toiminnoissa, mm. sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisessa yhteistyössä sekä teleterveydenhuollossa, Kainuu kulkee kehityksen eturintamassa.

Esa Ahonen, Tarja Kiira, Jarmo Karpakka, Hannu Leskinen

Työeläkekuntoutus - mitä, kenelle ja milloin

Työeläkejärjestelmä on työssä olevien pääasiallinen ammatillinen kuntouttaja. Työeläkekuntoutus tulee kyseeseen, kun henkilö on työkyvytön tai vielä työkykyinen, mutta sairaus aiheuttaa todennäköisesti uhan tulla työkyvyttömäksi lähivuosina ja ammatillisella kuntoutuksella voidaan vähentää tätä uhkaa. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat mm. työkokeilut uusien työtehtävien löytämiseksi tai työhön paluun tukemiseksi ja uusiin tehtäviin tarvittava koulutus tai kurssitus.

Mari Antti-Poika

Mitä lisämahdollisuuksia Satakunnan Makropilotin kautta syntyi palveluketjun seuraamiseen tilastojen avulla?

Satakunnan Makropilotti-hankkeen yhtenä tehtäväalueena oli pilotoida ja edistää sosiaaliturvakortin käyttöönottoa Suomessa. Makropilotissa sosiaaliturvakortti on avain Aluetietojärjestelmään, jonka avulla ammattilainen voi katsoa asiakkaan tietoja asiakkaan suostumuksella eri sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden omista tietojärjestelmistä.

Mikko Nenonen, Tarja Suominen, Olli Nylander, Hannu Rintanen, Anne Forss

Avoin foramen ovale ja kryptogeeninen aivoinfarkti

9.8.2002 Oulun yliopisto

Vesa Karttunen

Insuliini ja sydänlihaksen verenvirtaus

16.8.2002 Turun yliopisto

Jan Sundell

Verisuonikasvutekijä C:n vaikutukset ja terapeuttinen potentiaali

16.8.2002 Helsingin yliopisto

Anne Saaristo

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Alzheimerin taudissa ja lievässä muistihäiriössä

23.8.2002 Kuopion yliopisto

Miia Kivipelto

Ksylitolin mikrobiologiset vaikutukset ja käyttö potilastyössä lasten korvatulehdusten ehkäisyssä

23.8.2002 Oulun yliopisto

Terhi Tapiainen

Lyhyesti: Lapsen kävelytuki hidastaa motoriikan kehittymistä

Vanhemmat pyrkivät monin tavoin edistämään lapsensa kehitystä. Yksi tapa on auttaa pientä lasta kävelemään erityisen tuen (babywalker) avulla, ennen kuin lapsi vielä on oppinut kävelemään. Poikkileikkaustutkimuksessa verrattiin keskimäärin 26 viikkoa vanhojen kävelytukea käyttäneiden lasten motorista kehitystä lapsiin, jotka eivät olleet käyttäneet tukea. Kävi ilmi, että tukea käyttäneet oppivat ryömimään, seisomaan ja kävelemään yksin myöhemmin kuin tukea käyttämättömät. Paitsi että lasten kävelytukiin liittyy lisääntynyt onnettomuuksien riski, ne näyttävät myös hidastavan lapsen motoristen taitojen kehittymistä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Bakteerisähköä merenpohjasta

Amerikkalaiset meritutkijat rakensivat jatkuvaa sähkövirtaa antavan pariston laittamalla anodin pohjamutaan ja katodin meriveteen. Tarkemmat tutkimukset osoittivat, että sähkövirtaa syntyi anodilla tapahtuvien hapetusreaktioiden seurauksena. Anodille asettuvat bakteerit hapettavat sedimentin sulfideja ja orgaanisia hiiliyhdisteitä. Sedimenttiin jatkuvasti kertyvät hiiliyhdisteet mahdollistavat suurimittaisen uusiutuvan energiantuotannon. Tarvittava tekniikka on lisäksi melko yksinkertaista ja välittömästi käyttöön otettavissa. Aika näyttää, pelastavatko meren bakteerit meidät energiapulasta.

Matti Viljanen

Onko kortisoni suun kautta välttämätön astman pahenemisvaiheen hoidossa?

Suun kautta annettua kortisonihoitoa on pidetty yhtenä astman pahenemisvaiheen hoidon kulmakivenä. Viime vuosina on varsinkin omahoidossa kokeiltu, riittäisikö inhaloitavan steroidin annoksen suurentaminen. Kanadalaiset selvittivät tätä päivystysasemalla käyneiden mutta kotiutettujen astmapotilaiden tutkimuksista koostetulla meta-analyysillä.

Hannu Puolijoki

Munasolutuotantoa koe-eläimeen siirretystä ihmisen munasarjasta

Ennen kivesten poistoa tai tuhoutumista otetun sperman syväjäädytys mahdollistaa helposti miehen suvunjatkamisen myöhemmin. Vastaavaa keinoa ei ole ollut naisille, jotka ovat vaikkapa lapsena sairastetun malignooman hoidon yhteydessä menettäneet munasarjakudoksensa.

Pertti Kirkinen

Tunnerasituksen lisääntyminen syynä lääkärien uupumiseen?

Suomessakin tehtyjen tutkimusten mukaan uupuminen on varsin yleistä lääkärien keskuudessa; varsinkin psykiatrit ja lastenpsykiatrit kärsivät siitä usein. Mikä selittää ilmiön esiinnousun viime vuosina?

Raimo Kr Salokangas

RNA-häiritsijöistäkö tulevaisuuden viruslääkkeitä?

RNA-häirinnällä tarkoitetaan ilmiötä, jossa 21 emäksen mittainen kaksisäikeisen RNA:n pätkä tuhoaa lähetti-RNA-molekyylejä ja tätä kautta estää geenin ilmentymisen. Tuho kohdistuu vain molekyyleihin, joiden emäsjärjestys on komplementaarinen häiritsevän RNA:n jommankumman ketjun kanssa. RNA-häirintämekanismit ovat ilmeisesti solujen toiminnan kannalta tärkeitä, koska ne ovat säilyneet hyvin evoluution aikana ja niitä löytyy kaikista tutkituista aitotumallisista soluista. Kasvien on osoitettu torjuvan viruksia RNA-häirinnällä, eläimillä tätä ei toistaiseksi ole osoitettu.

Matti Viljanen