Lähtökohdat

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on tehty laboratoriopalveluja koskeva mittava rakennemuutos. Sairaanhoitopiirin liikelaitoksena toimiva organisaatio vastaa pääpiirteiltään sellaista alueellista tuotantomallia, joka on kansallisessa terveydenhuoltohankkeessa asetettu tavoitteeksi julkisten laboratoriopalvelujen kehittämiselle.

Tutkimuksella haluttiin selvittää rakennemuutoksen kustannusvaikutuksia ja arvioida tältä pohjalta edellytyksiä kansalliseen hankkeeseen liittyvien säästötavoitteiden toteuttamiseksi.

Aineisto ja menetelmät:

Tutkimus kohdistui Tampereen, Ikaalisten, Nokian ja Toijalan kaupunkien, Pirkkalan kunnan, Etelä-Pirkanmaan kansanterveystyön kuntayhtymän samoin kuin Tampereen yliopistollisen sairaalan kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian laboratoriopalveluihin ja niistä aiheutuneisiin kustannuksiin vuosien 1997 ja 2002 välillä.

Terveyskeskuslaboratorioiden tarkastelu perustui fuusiota edeltäneen vuoden tilinpäätöstietoihin ja toimintatilastoihin. Tutkimusten osalta tarkasteltiin kokonaismäärää, koska yksittäisten tutkimusnimikkeiden määrät ja keskinäiset suhteet vaihtelivat vuosittain. Tutkimusten tilastointiperusteet yhdenmukaistettiin.

Tulokset:

Työn tehokkuus ilmaistuna tutkimusten lukumääränä vuosityöpanosta kohti on vuosien 1997 ja 2002 välillä suurentunut 34 %.

Keskimääräiset tuotantokustannukset yhtä tutkimusta kohden ovat kuntayhtymäkonsernin näkökulmasta alentuneet 27 % ja palveluiden hintataso niitä ostavien terveyskeskusten näkökulmasta 23 % (vaihteluväli 19-29 %).

Päätelmät:

Laboratorioalan tehostamista koskeva tavoite kansallisessa terveydenhuoltohankkeessa ei ole ylimitoitettu, mutta sen edellyttämät rakennemuutokset ja tuotannolliset toimenpiteet ovat työmäärältään mittavia. On ennakoitavissa, että edellytykset tavoitteen saavuttamiseksi vaihtelevat eri sairaanhoitopiireissä.