Kun lapsen hoitotukea koskeneessa Kelan seurantatutkimuksessa selvitettiin myös kuntoutukseen ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin liittyviä asioita, kävi ilmi, että lasten B- ja C -lääkärinlausunnot ovat usein puutteellisia. Onkin syytä tähdentää, että astmadiagnoosin ja johtopäätösten lisäksi lausunnossa on kuvattava myös sairauden ja sen hoidon lapsen omaisille aiheuttamaa rasitusta. Apuna tässä voidaan käyttää astman luokittelua lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan. Jos lääkärin lapsen sairaudesta antamissa tiedoissa ilmenee epäselvyyksiä tai ristiriitaisuutta, Kela voi tarkistaa mm. säännöllisen lääkityksen tarpeesta kertovat lääkeostot omista rekistereistään. Kirjoitus pyrkii toimimaan ohjeena, jonka avulla lääkärinlausuntojen tasoa voidaan korottaa ja Kelan yhtenäinen päätöksentekolinja vakiinnuttaa. Lääkärilehdessä tullaan julkaisemaan vastaavanlaisia kirjoituksia muistakin lasten pitkäaikaissairauksista.