Hädässä olevan henkilön auttajan asemassa on heikkouksia. Nämä heikkoudet johtuvat osittain lain jättämistä aukoista ja tulkinnasta, osittain Suomen terveydenhoitojärjestelmän puutteista. Laki velvoittaa auttamaan, mutta ei määrittele avunantovelvollisuuden laajuutta. Lain tulkinnan mukaan auttajalle ei esim. voi kertoa, onko hän joutunut tartunnalle alttiiksi ollessaan verikontaktissa uhrin kanssa auttamistilanteessa. Artikkelissa käsitellään tapausselostuksen valossa ongelman lääketieteellisiä, oikeustieteellisiä, filosofisia ja terveydenhuollon organisaatioon liittyviä näkökulmia.