Terveydenhuollon käytännössä aviopuoliso pyritään yleensä jokseenkin rutiinimaisesti saamaan mukaan steriloimisasian käsittelyyn. Osalle terveyden-huoltohenkilöstöä on syntynyt ilmeisesti käsitys, että jopa aviopuolison suostumuksella voi olla merkitystä toisen puolison steriloimista koskevan hakemuksen menestymisen kannalta. Käsitystä aviopuolison keskeisestä roolista ylläpitää nykyään osaltaan myös sosiaali- ja terveysministeriön tuoreehko asiaa koskeva ohjeisto "Raskauden keskeyttämistä ja steriloimista koskevien lomakkeiden kaavat sekä lomakkeiden täyttämisohjeet" (STM:n määräys-kokoelma 1997:48. Helsinki 1997). Sen mukaan lähettävän lääkärin tulee antaa paitsi hakijalle myös hänen aviopuolisolleen Steriloimislain (283/70) 3 pykälä:ssä tarkoitettu selvitys, ja jos puoliso ei ole ollut läsnä ao. tilaisuudessa, on ohjeiston mukaan syy siihen - esimerkiksi työeste - ilmoitettava1. Terveydenhuollon lainsäädännön salassapitosäännöksistä johtuen lähtökohtana ja pääsääntönä steriloimisasian käsittelyssä on kuitenkin salassapitovelvollisuus, johon nähden aviopuoliso ei ole erityisasemassa. Toisaalta steriloimisperuste voi joskus liittyä niin läheisesti puolisoon, että sen olemassaolon selvittäminen ei ole mahdollista, ellei tätä saada mukaan hakemuksen käsittelyyn. Tällöin potilaalle on varattava tilaisuus arvioida uudelleen ja päättää, jatketaanko hakemuksen käsittelyä vai luovutaanko siitä.