Lähtökohdat

Elintapainterventiossa selvitettiin, voidaanko terveydenhuollon normaalissa toiminnassa saavuttaa yhtä hyviä tuloksia kuin tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimuksissa, joita edusti suomalainen Diabeteksen ehkäisytutkimus (DPS).

Menetelmät

Tutkittavat (n = 352), joilla oli diabeteksen riskitekijöitä, osallistuivat kuuteen hoitajan ohjaamaan ryhmätapaamiseen. Mittaukset tehtiin ennen interventiota ja vuoden kuluttua sen aloittamisesta.

Tulokset

Ravitsemustavoitteissa onnistuttiin vähintään yhtä hyvin kuin DPS-tutkimuksessa mutta liikuntatavoitteessa ja laihtumisessa heikommin. Miesten keskimääräinen painonmuutos oli 1,5 kg ja naisten 0,5 kg. Elintapamuutoksissa onnistuneista 83 %:lla glukoosinsieto oli normaali vuoden seurannassa.

Päätelmät

Ravitsemusneuvonta onnistuu Ikihyvä-mallissa, mutta liikunnan riittävä lisääminen vaatii terveydenhuollon ja liikuntatoimen tai liikuntajärjestöjen yhteistyön kehittämistä. Malli soveltuu terveydenhuoltoon eikä edellytä kunnalta mittavia lisäresursseja. Potilaille kannattaisi järjestää tavoitteellista ryhmäneuvontaa pelkän riskitekijöiden seurannan sijasta.