Lähtökohdat

Olemme aiemmin kuvanneet etähoitomallin, jossa osa lähetepotilaista hoidetaan puhelimitse tai kirjeitse julkisessa erikoissairaanhoidossa ilman perinteistä ensikäyntiä. Kansainvälisten havaintojen mukaan potilaat eivät niinkään toivo vastaanottoaikaa, vaan tietoa siitä, mikä heitä vaivaa ja voidaanko oiretta hoitaa. Potilaiden on todettu olevan tyytyväisiä puhelimitse annettuun etähoitoon, mutta Suomessa tätä ei ole tutkittu.

Menetelmät

Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) ja Kanta-Hämeen keskussairaalan (KHKS) neurologian yksiköissä etähoidettujen lähetepotilaiden välitöntä ja pitkäaikaista tyytyväisyyttä ainoastaan ­puhelimitse annettuun hoitoon selvitettiin 18-kohtaisen väittämälomakkeen avulla. Lomakkeet ­postitettiin 63 peräkkäiselle TAYS:n potilaalle viikon sisällä puhelinkontaktista ja 79 KHKS:n potilaalle 8-10 kuukautta etähoidon jälkeen.

Tulokset

TAYS:n aineistosta 76 % (48/63) ja KHKS:n aineistosta 48 % (38/79) palautti lomakkeen. Molempien klinikoiden potilaista noin 80 % oli tyytyväisiä etähoitoon kokonaisuudessaan. Yli puolet potilaista katsoi, että terveyskeskuslääkäri oli pystynyt hoitamaan häntä annettujen ohjeiden mukaan. Potilaat kokivat saaneensa tarvitsemansa avun ja riittävästi tietoa oireestaan. Vain neljännes heistä olisi pitänyt käyntiä poliklinikalla etähoitoa parempana vaihtoehtona.

Päätelmät

Lähetepotilaat ovat tyytyväisiä saadessaan puhelimitse erikoislääkärin hoitoa ilman viivettä ja turhaa jonotusta ensikäynnille. Etähoito ja sähköinen sairauskertomus mahdollistavat erikoislääkärin ­kytkemisen potilaan hoitoon perusterveydenhuollossa.