Lähtökohdat

Etähoidon hyödyistä ja potilastyytyväisyydestä on tutkimusnäyttöä, mutta terveydenhuollon ammattilaisten asenteita ja etähoidon potilasturvallisuutta on tutkittu aiemmin niukasti. Kanta-Hämeen keskussairaalan (KHKS) neurologian yksikössä on valikoitu osa lähetepotilaista hoidettu puhelimitse vakiintuneen toimintamallin ­mukaisesti vuodesta 2010.

Menetelmät

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin terveyskeskus- ja työterveyshuollon lääkärien asenteita etähoidon ­potilasturvallisuuteen selvitettiin lomakkeella, joka sisälsi kysymyksiä ja väittämiä. Lisäksi selvitettiin, onko neurologisen lähetepotilaan etähoitoon tai hoidon saatavuuteen liittynyt kirjattuja muistutuksia, kanteluita tai potilasvahinkoilmoituksia vuosina 2008–2014.

Tulokset

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 59/61 (97 %) lääkäriä. Suurin osa heistä (42/59, 71 %) arvioi, että etähoitoon liittyy enemmän potilasturvallisuusriskejä kuin perinteiseen vastaanottokäyntiin. Suurimpina riskeinä pidettiin ­lähetetietojen luotettavuutta ja diagnoosin tekemistä potilasta näkemättä. KHKS:n neurologian yksikköön oli seuranta-aikana tehty 42 muistutusta, 31 kantelua ja 38 potilasvahinkoilmoitusta. Niistä yksikään ei liittynyt etähoitoon. Tutkimusten, diagnoosin tai hoidon koetusta viivästymisestä oli tehty yhteensä kuusi muistutusta, kaksi kantelua ja 13 potilasvahinkoilmoitusta. Näistä kahden muistutuksen syynä oli vastaanotolle pääsyn ja diagnoosin/hoidon viivästyminen yli 6 kuukauden hoitotakuuajan.

Päätelmät

Neurologisen lähetepotilaan hoitoon puhelimitse ei ole KHKS:ssa liittynyt potilaiden ilmoittamia haittata­pahtumia vuosina 2008–14. Lähettävät lääkärit arvioivat palveluun kuitenkin liittyvän potilasturvallisuusriskejä useammin kuin perinteisellä vastaanottokäynnillä. Tätä pelkoa voidaan hälventää huolellisella potilasvalinnalla.