Lähtökohdat

Kehitysvammapalvelut elävät murrosvaihetta ja kehitysvammaisten lääkäripalvelut ovat osassa maata siirtyneet erityishuoltopiireiltä kokonaan perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Downin oireyhtymään liittyy ennenaikainen vanheneminen muistisairauksineen. Tavoitteena oli selvittää, miten palvelujärjestelmä vastaa dementoituvien Down-aikuisten tarpeisiin.

Menetelmät

Vuosina 2001 ja 2012 kolme kehitysvamma-alan hoitajaa kartoitti kotikäynneillä Down-aikuisten terveydentilaa, dementiaoireita ja elinoloja Etelä-Hämeessä. Vuonna 2001, jolloin lääkäri- ja sairaanhoitopalveluita sai vielä erityishuoltopiiristä, haastateltiin 98 Down-henkilöä (25-54 v) ja heidän läheisiään. Erityishuoltopiirin lääkäri- ja sairaanhoitopalvelujen lakkauttamisen jälkeen vuonna 2012 haastateltiin uudestaan 62 elossa olevaa Down-henkilöä (36-65 v), jotka muodostavat tutkimuksen seurantaryhmän.

Tulokset

Tutkittavista neljällä oli vuonna 2001 ja 37:llä vuonna 2012 diagnosoitu muistisairaus. Omatoimisuuden heikkeneminen, ymmärtämisen vaikeutuminen sekä energisyyden väheneminen olivat yleisimmät kognitiivis-fyysiset oireet ja ärtyneisyys, keskittymishäiriö, eristäytyminen sekä persoonallisuuden muutos yleisimmät sosiaalis-psyykkiset dementiaoireet. Terveyskeskuksista ja erikoissairaan­hoidosta saatu palvelu oli pääosin asianmukaista ja myös palveluasuminen sekä päivä- ja työ­toiminnat arvioitiin toimiviksi.

Päätelmät

Kehitysvammaisten erityispalveluiden lakkautus ei ole heikentänyt muistisairaiden Down-henkilöiden elämänlaatua Etelä-Hämeessä.