Lähtökohdat

Kaihin kiireettömän leikkaushoidon kriteereinä maassamme on vuodesta 2005 alkaen ollut näöntarkkuuden heikkeneminen tasolle

Menetelmät

Viidenkymmenen peräkkäisen Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) silmäklinikkaan kaihileikkaukseen lähetetyn 60 vuotta täyttäneen potilaan näöntarkkuus tutkittiin ennen kaihileikkausta parhaalla lasikorjauksella ja potilaan käytössä olevilla silmälaseilla. Tietoja verrattiin potilaasta saapuneen lähetteen tietoihin. Tutkittavien 17 miehen ja 33 naisen näöntarkkuudet tutkittiin uudelleen 1-2 kuukautta kaihileikkauksen jälkeen. Potilaat olivat 61-88-vuotiaita (keskiarvo ± SD 74 ± 6 vuotta).

Tulokset

Kaihileikkaukseen lähettämisen aiheena oli tavallisimmin heikentynyt näöntarkkuus. Lähetteiden perusteella 72 % (36/50) potilaista tuli kaihileikkaukseen sen vuoksi, että näöntarkkuus oli alentunut tasolle

Leikkausta edeltävällä esitutkimuskäynnillä tutkittaessa 44 % (22/50) potilaista täytti näöntarkkuutta koskevan ja 22 % (11/50) jonkin muun leikkauskriteerin. Mikään kiireettömän hoidon kriteereistä ei täyttynyt 34 %:lla (17/50) potilaista.

Näöntarkkuuden heikentymisen vuoksi leikkaukseen lähetetyistä silmistä 35 %:ssa (18/52) näöntarkkuus olisi parantunut 2-8 riviä uusilla silmälaseilla.

Näöntarkkuuden parantamiseksi leikattujen silmien paras korjattu näöntarkkuus parani vähintään kahdella rivillä 78 %:ssa (18/23) silmistä, kun näöntarkkuus ennen leikkausta oli ollut kriteerien mukainen, mutta alle kolmasosassa silmistä, jotka eivät olleet täyttäneet kriteeriä.

Päätelmät

Tutkituista kiireetöntä kaihileikkausta odottaneista potilaista kolmasosa ei täyttänyt valtakunnallisia kiireettömän hoidon kriteerejä. Lähetteen tulisi välittää luotettava tieto potilaan terveydentilasta, jotta väestön tasa-arvoinen hoitoon pääsy voisi toteutua.