Lähtökohdat

Hyvä kuntoutussuunnitelma varmistaa, että kuntoutuja saa tarvittavan kuntoutuksen. Kuntoutussuunnitelmien sisällön ja laadun selvittäminen on tärkeää hyvien ja vaikuttavien kuntoutuskäytäntöjen kehittämiseksi potilaille, joilla on aivoverenkiertohäiriö (AVH) - tai multippeliskleroosi (MS) -diagnoosi. Tutkimus on osa vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishanketta (VAKE-hanke), jota Kela toteuttaa.

Menetelmät

Tutkimuksessa analysoitiin sadan AVH- ja sadan MS-kuntoutujan kuntoutuspäätökset, jotka koskivat Kelan järjestämää vaikeavammaisten kuntoutusta, sekä niihin liittyvät kuntoutussuunnitelmat ja niitä edeltävän terapian palautteet.

Tulokset

AVH-kuntoutussuunnitelmat oli laadittu pääasiassa perusterveydenhuollossa ja MS- suunnitelmat erikoissairaanhoidossa. Suunnitelmista 9 % oli tehty moniammatillisessa työryhmässä, ja kuntoutujan osallistuminen suunnitelman laadintaan oli mainittu 7 %:ssa suunnitelmista. Kuntoutujan toimintakyvyn kuvaus puuttui neljäsosasta ja kuntoutuksen tavoite kolmasosasta suunnitelmia. Terapian toteutukseen liittyvä tieto terapiakertojen määrästä vuosittain, terapiakerran kestosta tai kotikäyntisuosituksesta puuttui vajaasta puolesta suunnitelmia.

Päätelmät

Vaikeavammaisten kuntoutusta koskevat AVH- ja MS-kuntoutussuunnitelmat olivat laadultaan heikkoja, ja niiden sisältö antoi huonosti tietoa kuntoutusta ja sen seurantaa varten. Kuntoutujat osallistuivat liian harvoin kuntoutuksen suunnitteluun. Kuntoutussuunnitelmien laatu oli parempi, kun ne oli laadittu moniammatillisessa työryhmässä ja kun oli käytetty kuntoutuksen suunnittelua varten kehitettyä lomaketta.

Background