Kohti näyttöön perustuvaa kansallista terveydenhuoltoa
Näytöstä (evidence) on tullut iskusana, jonka merkitys tahtoo tavallisesti rajoittua kliinisiin, prospektiivisiin, satunnaistettuihin ja kontrolloituihin tieteellisiin tutkimuksiin sekä niiden metodologiaa ja tuloksia yhdistelemällä rakennettuihin meta-analyyseihin. Terveydenhuollossa ja siihen sisältyvässä sairaanhoidossa on paljon muutakin luotettavaa näyttöä: vuosisataisia empiirisiä havaintoja ja kokemuksia, epidemiologiaa sekä pitkäjänteistä tilasto- ja rekisteritietoa. Kaikkia olemassa olevia tietovarantoja ja analyysikeinoja ei ehkä vain osata yhdistellä eikä hyödyntää. Yhdistelyssä on toki vaaransakin: saadaan esiin tilastollisia riippuvuuksia, joilla ei ole mitään tekemistä tosielämän kanssa.
Kansallisen terveydenhuoltomme strategiat ja toimintaohjelmat ovat perustuneet - ja edelleen pitkälti perustuvat - vankkaan epidemiologiseen tietoon sekä tiettyjen valtion laitoksien pitkäaikaisiin tilastoihin ja rekistereihin. Lääkintöhallitus perusti jo aikoinaan sekä terveyspoliittiset…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



