Lähtökohdat

Erikoislääkärikuulustelun tavoitteena on arvioida erikoistuvan lääkärin teoreettisia tietoja ja käytännön taitoja. Kuulustelujen valtakunnallinen hallinnointi on määrätty Helsingin lääketieteelliselle tiedekunnalle.

Aineisto ja menetelmät

Selvityksen kohderyhmänä olivat vuosien 1988-2002 erikoislääkärikuulustelussa käynnit. Tavoitteena oli selvittää erikoistuvien lääkäreiden kuulustelussa suoriutumista ja toistuvaan hylkäämiseen liittyviä tekijöitä. Aineistoa analysoitiin osallistumisiän ja -vuoden, sukupuolen ja erikoisalan mukaan, koska eräänä tavoitteenamme on ollut aientaa erikoislääkäritutkinnon suorittamisen ikää.

Tulokset

Erikoislääkärikuulusteluun osallistuneista 82 % läpäisee kuulustelun ensimmäisellä kuulustelukerralla, kun taas 3 % ei läpäise kuulustelua vielä kolmannella kuulustelukerralla. Naisten ja miesten välillä erikoislääkärikuulustelumenestyksessä ei ollut merkittävää eroa. Kuulusteluun osallistuneiden keski-ikä oli yli 38 vuotta; keski-ikä on noussut yli 1,5 vuotta viimeisten 11 vuoden aikana. Iällä on merkittävä yhteys kuulustelumenestykseen; nuori erikoistuja läpäisee kuulustelun vanhempaa kollegaansa todennäköisemmin.

Päätelmät

Erikoislääkäriksi valmistumisiällä on merkittävä vaikutus suomalaiseen erikoislääkärisaatavuuteen. Jos erikoislääkäriksi valmistumisikää voitaisiin alentaa nykyisestä yli 38 vuodesta esimerkiksi viidellä vuodella, se lisäisi noin viidenneksellä erikoislääkärityövoiman määrää, jos eläkkeelle menoikä säilyy ennallaan.