Lähtökohdat

Kunnallisen työterveyshuollon toiminta- ja organisointitavat ovat muuttuneet suuresti 2000-luvulla. Työterveyslaitoksen Työterveyshuolto Suomessa -katsaukset tarjoavat hyvän mahdollisuuden tarkastella palvelujärjestelmän kehitystrendejä pitkällä aikavälillä. Tässä artikkelissa selvitetään kunnallisen työterveyshuollon kehitystä 2000-luvulla.

Menetelmät

Työterveyshuolto Suomessa -katsausten tiedonkeruu on toistettu lomakekyselynä noin kolmen vuoden välein vuodesta 1992 lähtien. Viimeisimmän kyselyn asiakastiedot koskevat tilannetta 31.12.2010 ja työterveyshenkilöstön tiedot viikkoa 14/2011. Lomaketta on osittain uudistettu eri kyselykierroksilla, mutta yksikkörakennetta, henkilö- ja sopimusasiakasmääriä sekä henkilöstön määrää ja pätevyyttä koskevat kysymykset ovat toistuneet samoina. Kysely lähetetään kaikille Suomen työterveysyksiköille ja vastausprosentti on ollut aina yli 90. Katsaukset ovat osa lakiin perustuvaa työterveyshuollon toiminnan ja kehityksen seurantaa.

Tulokset

2000-luvulla kunnallisen työterveyshuollon henkilöasiakasmäärä on hieman kasvanut. Rakennemuutoksen seurauksena perinteisten terveyskeskusyksiköiden määrä on supistunut 305:stä 169:ään ja tilalle on tullut kunnallisia työterveyshuollon liikelaitoksia tai osakeyhtiöitä, joissa kunta on osakkaana. Hallinnollisten työterveysyksikköjen määrä on vähentynyt alle puoleen, mutta palveluja tuottavien toimipisteiden määrä on säilynyt lähes ennallaan. Työterveyshuollon liikelaitoksissa ja osakeyhtiöissä työvoimaresurssit ovat paremmat, työterveyshuoltoon erikoistuneiden lääkärien osuus on suurempi ja henkilökunta on moniammatillisempaa kuin terveyskeskusyksiköissä.

Päätelmät

Kunnallisen työterveyden hallinnolliset ja rakenteelliset muutokset ovat johtaneet yksiköiden koon kasvuun ja resurssien paranemiseen, mikä mahdollistaa entistä laadukkaampien työterveyspalvelujen tuottamisen.