Lähtökohdat:

-Monet kunnalliset työterveysyksiköt ovat ryhtyneet etsimään muutosta palvelujen saatavuuden ja toiminnan tehostamiseksi. Työterveyslaitoksessa tehtiin talvella 2003 tutkimus, joka kartoitti näitä muutoksia.

Aineisto ja menetelmät:

-Tutkimus tehtiin tietokoneavusteisena puhelinhaastatteluna Työterveyslaitoksessa. Kaikkien terveyskeskusten (n = 243) päätyöterveysaseman edustajaa haastateltiin. Suurin osa vastaajista (77%) oli työterveyslääkäreitä.

Tulokset:

-Reilu kolmannes, eli 86 kunnallista työterveysyksikköä, on tehnyt, tekemässä tai suunnittelee muutoksia työterveyshuollon toiminnalliseen tai hallinnolliseen järjestämistapaan.

-Suurimmat muutosryhmät olivat lääkäripalvelujen ostaminen, alueellinen yhteistyö ja taloushallinnon muutokset. Suunnitelluista muutoksista reilu kolmannes liittyi alueelliseen yhteistyöhön. Sekä tehdyistä että suunnitteilla olevista muutoksista lähes joka kolmas liittyi työterveyshuollon taloushallinnon kehittämiseen. Uutta on yksityisen ja julkisen sektorin työterveyshuoltojen yhteenliittyminen.

Päätelmät:

-Kunnallisen työterveyshuollon kehittämisessä ensisijainen vaihtoehto on alueellinen yhteistyö ja toissijainen vaihtoehto työterveyshuollon toteuttaminen ostopalveluna joko osittain tai kokonaan. Alueellisen työterveyshuollon ratkaisumallien kehittämisessä oleellista on paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioon ottaminen. -Työterveyshuollon päättäjien ja kehittäjien tehtäväksi jää seurata ja arvioida eri vaihtoehtojen toimivuutta ja yleistettävyyttä. Kentällä tapahtuvaa muutosta tulee tukea esimerkiksi kuntien välisiä sopimusmalleja kehittämällä, kokeilulainsäädännöllä tai nykyisten säädösten muutoksilla.