Työkykykäsite on viimeisen 10 vuoden aikana uusien näkökulmien vuoksi käynyt lääkärin työn kannalta epäselväksi. Lääkäreinä emme voi unohtaa yksilön työkyvyn arviointia.

Lääkärin tulee osata arvioida potilaansa työkykyä lääketieteellisen ja tasapainomallin mukaisesti ja hänen tulee myös ymmärtää, että työkyky muodostuu yksilön ja hänen yhteisöjensä sekä työnsä muodostamassa systeemissä. Usein on kysymys eri teoreettisten mallien yhdistelmästä.

Ehdotamme, että rajoitetaan työkykykäsite käytettäväksi vain niihin tapauksiin, joissa tarkoitetaan asiakkaan yksilöllistä työkykyä. Työhyvinvoinnin tukeminen tai mahdollistaminen on kyseessä silloin, kun puhutaan työpaikoilla tehtävästä kehittämistyöstä.