1800-luvun puolivälissä elettiin aikaa, jolloin lääketiede kehittyi nopeasti. Se näkyi myös siinä, että lääkärien työtä ruvettiin arvostamaan ja perustettiin lisää alan virkoja. Mutta palkka oli vaatimaton ja työ rasittavaa varsinkin maaseudulla. Lisäksi lääkärin työhön liittyi tarttuvien tautien aheuttamia riskejä. Toisaalta oli luonnollista, että lääkäreitä pidettiin asiantuntijoina, jotka osasivat torjua ja hoitaa omia vaivojaan. Oli siis odotettavissa, että heidän elinikänsä olisi huomattavan pitkä. Näin olikin, jos arvio perustuu lääketieteen historian maineikkaimpiin lääkäreihin.