Työterveyslaitos ja Lääkäriliitto tekivät lääkärien työoloja ja kuormittuneisuutta selvittävän kyselytutkimuksen loppuvuodesta 1997. Kysely pohjautui vuonna 1986 toteutettuun Stressi ja burnout lääkärin työssä -tutkimukseen täydennettynä koko työssä käyvän väestön työoloja ja terveyttä selvitelleiden tutkimusten kysymyksillä. Vuoteen 1986 verrattuna lääkärikunta oli naisistunut, ikääntynyt ja lyhentänyt työpäiväänsä. Lääkäreillä oli kokonaisuutena vähemmän työuupumusta kuin Suomen akateemisesti koulutetulla väestöllä. Lääkärien työuupumuksen esiintyvyydessä oli kuitenkin huomattavia eroja lääkäriryhmien välillä. Fyysisiä rasitustekijöitä, väkivallan uhkaa ja henkistä väkivaltaa esiintyi lääkärin työssä selvästi enemmän kuin vastaavaan sosioekonomiseen asemaan kuuluvalla muulla väestöllä yleensä. Lisäksi lääkärin työssä esiintyi vaihtelevasti myös koettuja kemiallisia, biologisia ja fysikaalisia altisteita. Lääkärin työtä ei siten voidakaan tarkastella yhtenä ammattina haittatekijöiden suhteen.