Lähtökohdat

Avoterveydenhuollon asiakkaille tarkoitettu koneellinen annosjakelupalvelu aloitettiin Suomessa runsaat 10 vuotta sitten. Lääkkeet toimitetaan annoskohtaisiin pusseihin tai kertakäyttöisiin annostelijoihin jaeltuina kahden viikon erissä. Pääasiassa iäkkäille ja monia lääkkeitä käyttäville suunnatun palvelun avulla on haluttu parantaa lääkitysturvallisuutta, vähentää kustannuksia ja säästää hoitajien työaikaa. Tässä katsauksessa kuvataan, mitä koneellisen annosjakelun vaikutuksista tiedetään ja miten palvelua voitaisiin kehittää Suomen avoterveydenhuollossa.

Menetelmät

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Helsingin yliopisto ja Finohta julkaisivat tammikuussa 2013 systemaattisen kirjallisuuskatsauksen koneellisen annosjakelupalvelun vaikutuksesta lääkkeiden käyttöön, lääkitysturvallisuuteen ja kustannuksiin. Kirjallisuushaku kattoi lääketieteen tärkeimmät kansainväliset tietokannat vuoden 1995 alusta maaliskuuhun 2012. Haku tehtiin myös suomalaisiin tietokantoihin, mutta niistä ei löytynyt kriteerit täyttäviä tutkimuksia.

Tulokset

Palvelua on tutkittu pääasiassa Ruotsissa ja Norjassa. Valintakriteerit täyttäviä julkaisuja oli vain seitsemän ja niistä neljä oli kontrolloituja tutkimuksia. Keskeisin löydös oli, että koneelliseen annosjakeluun valikoituu potilaita, joilla on enemmän potentiaalisesti haitallisia lääkkeitä käytössään kuin tavallisen lääkejakelun piirissä olevilla. Palvelu voi vähentää annostelupoikkeamia. Lääkitysturvallisuus saattaa parantua myös palvelun yhteydessä tehtävän lääkitystietojen päivittämisen ja arvioinnin seurauksena. Toisaalta potilaille voi jäädä lääkityksiä ”päälle”, jos niitä ei seurata annosjakelun aloituksen jälkeen. Yhdessäkään tutkimuksessa ei selvitetty palvelun kustannusvaikutuksia.

Päätelmät

Näyttöä koneellisen annosjakelun vaikuttavuudesta avoterveydenhuollossa on vähän, minkä vuoksi palvelun hyödyistä ja haitoista ei voida tehdä selviä johtopäätöksiä. Koneelliseen annosjakeluun liittyy useita käytännöllisiä ja järjestelmätason ongelmia. Keskeistä olisi määritellä palvelun järjestämis- ja kustannusvastuu avoterveydenhuollossa. Tämä pitäisi tehdä palveluun osallistuvien tahojen yhteistyönä.