Lähtökohdat

Erikoissairaanhoitoon lähetetään potilaita, joiden oikea paikka olisi perusterveydenhuollossa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveyskeskuksesta erikoissairaanhoitoon lähetetyn potilaan lähetteen tuottamat seuraamukset, saatu hyöty ja siihen yhteydessä olevat tekijät.

Menetelmät

Tutkimusaineisto koostui Nurmeksen ja Valtimon terveyskeskuksesta Pohjois-Karjalan keskussairaalaan lähetettyjen potilaiden otoksesta. Kuuden lääkärin asiantuntijaryhmä vertasi terveyskeskuksessa kirjoitettua lähetettä ja sairaalasta lähetettyä epikriisiä keskenään ja arvioi hoidosta saatua hyötyä.

Tulokset

Lähetediagnoosin osuvuus todettiin hyväksi. Kahdeksan potilaan kohdalla kymmenestä lähetediagnoosi vastasi sairaalan tekemää taudinmääritystä. Kahden kolmasosan kaikista sairaalaan lähetetyistä potilaista arvioitiin saaneen merkittävää hyötyä erikoissairaanhoidosta.

Päätelmät

Operatiivisille erikoisaloille ja päivystyksenä lähetetyt potilaat sekä ne potilaat, joiden sairaalalähetteessä oli selkeä diagnoosi hyötyivät keskimääräistä enemmän hoidosta. Eron arvellaan johtuvan lähinnä siitä, että suurella osalla leikkauspotilaista päästään yksittäisellä toimenpiteellä pikaiseen ja hyvään hoitotulokseen. Konservatiivisilla erikoisaloilla ja ajanvarauksena lähetetyillä taas huomattavasti useammin on kyseessä diagnoosin varmistaminen kuin yksittäinen terapeuttinen toimenpide tai hoito.