Lähtökohdat

Erikoissairaanhoidon lääkäripula ja kolmen kuukauden hoitotakuu ovat johtaneet mahdottomaan yhtälöön. Ongelmaa on yritetty ratkaista mm. ostopalvelulääkärien ja iltaisin tehtävän lisätyön avulla. Perusterveydenhuollossa on onnistuttu vähentämään lääkärikäyntien tarvetta puhelinneuvonnalla, mutta erikoissairaanhoidossa tällaisesta toiminnasta on toistaiseksi vain vähän kokemuksia. Kanta-Hämeen keskussairaalan (KHKS) neurologian poliklinikalla otettiin elokuussa 2010 käyttöön etähoitomalli, jossa osa lähetepotilaista hoidetaan puhelimitse tai kirjeitse ilman vastaanottokäyntiä. Neurologian yksikössä oli tuolloin lääkärivaje ja tarkoituksena oli selvittää, voidaanko etähoidon avulla pysyä hoitotakuussa käytettävissä olevilla voimavaroilla.

Menetelmät

Neurologian poliklinikan jonossa olevien potilaiden lukumäärät ja jonotusajat saatiin Effica-seurantajärjestelmästä. Ensikäyntiä odottavien potilaiden määrä, yli kolme ja kuusi kuukautta odottaneiden potilaiden määrä sekä erikseen laskettu jonotusajan mediaani kerättiin elokuusta 2009 elokuuhun 2012. Lähetteiden määrä kerättiin vuosilta 2009, 2010, 2011 ja 8/2012 asti.

Tulokset

Merkittävästä lääkärivajeesta huolimatta kaikki lähetepotilaat hoidettiin hoitotakuun mukaisen määräajan kuluessa ilman lisäresursseja. Jonossa olevien potilaiden määrä säilyi ennallaan, mutta ensikäynnin jonotusajan mediaani lyheni.

Päätelmät

Lähetepotilaiden etähoito erikoissairaanhoidossa mahdollistaa hoitotakuun toteutumisen silloin, kun voimavarat ovat niukat. Etähoitomallia voidaan todennäköisesti soveltaa kaikilla konservatiivisilla erikoisaloilla.