Lähtökohdat

Syövänhoitoon kehitetään jatkuvasti uusia hoitomuotoja, joiden kustannuksista tarvitaan vertailutietoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää levinnyttä munuaissyöpää sairastavien, alfa-interferonilla (IFN) hoidettujen, potilaiden hoidon kokonais- ja osakustannuksia. Uusien hoitomuotojen kustannuksia ja tuloksellisuutta voidaan verrata interferonihoitoon, kun kustannusanalyysi on sen osalta tehty.

Menetelmät

Tutkimuksen aineisto kerättiin retrospektiivisesti potilasasiakirjoista. Tarkasteluun valittiin 47 potilasta, joiden levinneen munuaissyövän interferonihoito oli aloitettu TYKS:ssa tai TAYS:ssa vuosina 2001 tai 2002. Tiedot kerättiin erikseen interferonihoidon ajalta ja hoidon jälkeiseltä ajalta. Seurannan päätetapahtuma oli potilaan kuolema tai seurannan päätepäivä 31.12.2006. Tietojen keruussa käytettiin strukturoitua tiedonkeruulomaketta.

Tulokset

Kokonaiskustannukset koko seuranta-ajalta olivat 28 334 euroa potilasta kohti. Niistä lääkehoidon osuus oli 11 083 euroa (40 %), josta suurin osa kului interferonihoitoon. Muun kuin lääkehoidon, toisin sanoen poliklinikka-, osastohoito-, kuvantamistutkimus-, sädehoito-, verikoe- ja kirurgisten toimenpiteiden kustannusten osuus oli suurin, 17 301 euroa (60 %), koko seuranta-ajalta.

Varsinaisen Lääkehoidon kokonaiskustannukset olivat suurimmat interferonihoidon aikana. Lääkehoidon hinta oli lähes kaksinkertainen muihin kuluihin verrattuna (10 451 euroa vs. 5 681 euroa). Interferonihoidon jälkeen lääkekustannukset pienenivät merkittävästi, ollen 633 euroa, ja muiden kustannusten osuus nousi 11 621 euroon.

Päätelmät

Interferonihoidosta johtuvia lääkekustannuksia voidaan pitää kohtuullisina ottaen huomioon hoidolla saavutettu hyöty sekä käytössä olevien hoitovaihtoehtojen rajallinen määrä. Levinneen munuaissyövän hoidon alussa suurin kustannuserä on interferonihoito, mutta lopulta muut kuin lääkkeelliset hoitokustannukset muodostivat selvästi suurimmat kokonaiskustannukset.