Lähtökohdat

Suomessa terveydenhuollon valvonnasta vastaavat lääninhallitukset ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO), vuodesta 2009 alkaen Sosiaali- ja ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira).

Kansalaisten viranomaisille tekemien kantelujen syinä voivat olla esimerkiksi epäily hoitovirheestä, potilaan tyytymättömyys saamaansa hoitoon tai kohteluun, puutteet terveyspalvelujen saatavuudessa tai hoitoon pääsyn viivästyminen hoitotakuulainsäädännön vastaisesti.

Kantelu saattaa kohdistua yksittäisen terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin hoitotoimenpiteisiin tai koko kunnan terveydenhuollon yksikköön tai sairaanhoitopiiriin. Lääninhallitusten ja Valviran toimivalta ulottuu sekä julkisten että yksityisten

ammatinharjoittajien ja terveydenhuollon yksiköiden valvontaan.

Aineisto ja menetelmät

Aineisto koostui Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolla 2006-2008 käsitellyistä terveydenhuollon kanteluista.

Erityisesti huomion kohteena olivat hoitotakuun toteutumiseen sekä ulkomaalaisiin ja henkilöstövuokrausyritysten palveluksessa toimiviin lääkäreihin kohdistuneet kantelut.

Tulokset

Lääkäriin kohdistunut hoitovirhe-epäily ja kohtelu ovat edelleen yleisin kantelun syy, mutta systeemikanteluiden määrät ovat lisääntyneet viime vuosina. Hoitotakuukanteluiden määrä on hoitotakuun alusta lähtien pysynyt vuosittain jokseenkin samana, ja niiden osuus on 6,8 % kaikista ratkaistuista kanteluista. Hoitotakuu- ja systeemikanteluiden määrissä on myös havaittavissa alueellisia eroja läänin sisällä.

Päätelmät

Ulkomaalaisia lääkäreitä toimii jo huomattava määrä Etelä-Suomen läänin alueella. Heihin kohdistuneiden kanteluiden määrät ja syyt eivät poikkea juurikaan muihin lääkäreihin kohdistetuista. Etelä-Suomen kanteluaineisto ei osoita merkkejä kanteluiden määrän lisääntymisestä tai vähentymisestä aiemmasta niissä terveydenhuollon yksiköissä, joissa toiminta on joko kokonaan ulkoistettu tai hoidettu henkilöstövuokrauksella.