Lähtökohdat

Tietokoneesta on tullut lääkärille välttämätön työkalu. Sen katsotaan kuitenkin vievän kohtuuttoman paljon aikaa. Tutkimuksessa mitattiin, kuinka suuri osa potilaalle varatusta ajasta menee tietokoneen käyttöön.

Menetelmät

Tutkimuksen kohteena oli kolmen terveyskeskuslääkärin yhteensä 41 potilaan vastaanottotapahtumaa, joista ajanvarauspotilaita oli 23, ilman ajanvarausta tutkittuja kuusi, puhelinpotilaita 10 ja kirjallisia reseptin uusimisia kaksi. Potilasvastaanottoa seurattiin ns. varjostusmenetelmällä, jossa läsnä oleva tutkija havainnoi ja kirjasi strukturoidusti, kuinka paljon kuhunkin kommunikointitapaan (tietokoneen käyttö, suora potilaskontakti, puhelimen käyttö, paperin käyttö) kului aikaa.

Tulokset

Lääkäriltä kului ajanvarauspotilaalle varatusta ajasta 43 % tietokoneen käyttöön ja siitä ajasta yli puolet oli sellaista, jolloin potilas ei ollut läsnä. Lääkäri jakoi huomionsa samanaikaisesti sekä potilaan että tietokoneen kanssa 20 % vastaanottoajasta. Suoran potilaskontaktin osuus oli runsas puolet eli 53 %. Muiden kommunikointitapojen osuus oli vähäinen. Ilman ajanvarausta saapuneiden ja puhelinpotilaiden lääkäriajasta puolet oli tietokoneen käyttöä.

Päätelmät

Tietokonetyöskentely vei runsaasti potilaalle varattua aikaa vastaanottokäynnillä. Lääkärin tehokkaaseen ajankäyttöön vaikuttaa olennaisesti se, miten kätevästi oleellinen tieto löytyy tietojärjestelmästä ja on siihen kirjattavissa. Tietojärjestelmän käytettävyyttä voidaan parantaa käyttöliittymäsuunnittelulla, eri tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämisellä ja liitynnöillä alueellisiin tietojärjestelmiin.

Background